Peliongelmaisten määrä kasvanut - harva saa apua
Asiantuntija: ”Suomessa peliautomaatteihin siedätytään jo lapsesta lähtien.”
Vain pieni osa rahapeliongelmista kärsivistä saa hoitoa riippuvuuteensa. Kuva: Patrik PelkonenRahapeliongelmille on tyypillistä, että ne syntyvät vähitellen pitkän ajan kuluessa. Päihdelääketieteen professori Hannu Alho Helsingin yliopistosta kertoo, että kun pelaaminen toistuu tarpeeksi pitkään ja usein, aivoissa alkaa tapahtua muutoksia.
”Varsinkin netin nopeat rahapelit yliaktivoivat aivojen mielihyväaluetta. Silloin pelaaminen alkaa tuntua niin hyvältä, ettei sitä yksinkertaisesti voi lopettaa. Ihminen alkaa toimia kuin robotti.”
Alhon mukaan kuka tahansa voi koukuttua peleihin, jos pelaa niitä tarpeeksi. Riski kuitenkin kasvaa, jos taustalla on myös muiden päihteiden käyttöä, masentuneisuutta tai perhe- tai mielenterveysongelmia. Lisäksi miehet ovat geneettisesti alttiita rahapeliongelman kehittymiselle 25–35-vuotiaina.
Ongelmapelaamiseen niin peliautomaateilla kuin nettirahapeleilläkin liittyy lähes aina taloudellisia ongelmia ja niistä seuraavaa salailua. Pelihaittojen asiantuntija Antti Murto sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että usein ongelmapelaaja menettää vähitellen mielenkiintonsa normaaliin elämään, jolloin myös ihmissuhteet kärsivät.
”Usein ongelmapelaaja on masentunut, ahdistunut ja hyvin yksinäinen.”
Viime vuosina ongelmapelaajien määrä on Suomessa hieman kasvanut, toisin kuin muualla maailmassa. Murron mukaan syynä on se, että Suomessa peliautomaatteja on paljon julkisissa tiloissa. Muualla ne sijoitetaan yleensä pelisaleihin tai kasinoihin.
”Suomessa peliautomaatteihin siedätytään jo lapsesta lähtien.”
Nettirahapelien yleistyminen on myös luonut kokonaan uuden ongelmaryhmän perinteisten kolikkopelaajien lisäksi.
Valtiolle rahapelien tuotot ovat tärkeä tulonlähde. Rahapeliyhtiöt keräävät toiminnallaan vuosittain noin 1,7 miljardia euroa, joista valtio saa noin 1,2 miljardia euroa.
Kertyneillä varoilla tuetaan kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen toimintaa.
”Raha-automaattiyhdistyksen myöntämät avustukset ovat monelle yhdistykselle ainoa tapa jatkaa toimintaansa. Valitettavasti kolikon toinen puoli on se, että ongelmapelaajat rahoittavat suuren osan kokonaispotista”, Murto kertoo.
Myös ulkomaiset pelisivustot ovat Suomessa suosittuja. Niiden kautta rahaa virtaa ulkomaille noin 130 miljoonaa euroa vuosittain.
”Valitettavasti näistä rahoista ei jää senttiäkään Suomeen.”
Tällä hetkellä vain pieni osa rahapeliongelmista kärsivistä saa hoitoa riippuvuuteensa. Vuosittain kotimaiset rahapeliyhtiöt maksavat noin 2,5 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriölle ongelmapelaamisen haittojen ehkäisyyn ja hoidon kehittämiseen. Sen lisäksi kunnat tarjoavat ongelmapelaajille omia palvelujaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
