Tutkija: Venäjän päästöt saatava julki
Tutkijoiden tiedossa on, että Venäjä on Suomenlahden suurin kuormittaja. Fosforivalumat voivat kuitenkin olla paljon luultua isommat. Suomen ympäristökeskuksessa toivotaan, että luotettavaa tietoa saadaan pian.Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta toivoo, että Venäjän ravinnekuormituksesta Suomenlahteen saadaan pian luotettavaa tietoa.
Toiveet heräsivät, sillä Venäjä on lupautunut mukaan Suomenlahti 2014 -teemavuoteen, jonka myötä maat sitoutuvat parantamaan meren tilaa. Mukana ovat myös Suomi ja Viro.
Knuuttilan mukaan ravinnepäästöjä on vähennettävä kaikissa rantavaltioissa, jotta Suomenlahden tila kohenisi. Edes Suomi ei ole yltänyt Itämeren suojelukomission (Helcom) asettamiin päästövähennyksiin. Suomen pitäisi vähentää vuotuisia fosforipäästöjään 150 tonnia.
Lähes 5000 tonnia fosforia
Itämeren suojelukomission Helcomin vuonna 2008 tekemän arvion mukaan Venäjältä valuu vuosittain Suomenlahteen noin 3 300 tonnia fosforia. Suomi kuormittaa merta 800 fosforitonnilla ja Viro 700 tonnilla. Yhteensä kuormitus on siis 4800 tonnia.
Uutta arviota kuormituksesta tehdään parhaillaan, joten tuoreet luvut ja maakohtaiset vähennystavoitteet valmistuvat Suomenlahti-vuoteen mennessä.
Meren vointi paranee pian
Vaikka Suomenlahden hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu, paljon hyviäkin asioita on tapahtunut. Esimerkiksi Pietarin fosforikuormitusta on leikattu vuositasolla 1 700 tonnia.
Lisäksi on paljastunut uusia päästölähteitä, kuten Fosforitin lannoitetehdas Venäjällä. Senkin päästöjä on saatu Knuuttilan mukaan leikattua vähintään tuhat tonnia vuodessa.
”Vähennykset ovat niin isoja, että Suomenlahden tila paranee lähivuosina.”
Knuuttilan mukaan hapettomien merenpohjien pinta-ala on jo vähentynyt. Lisäksi kesäinen levämäärä on vähentynyt vuodesta 2006 asti. Se on seurausta parantuneesta happitilanteesta, kun fosforin vapautumien pohjasta on vähentynyt.
Suomenlahden sisäisen kuormituksen eli pohjasta vapautuvan fosforin määräksi Knuuttila arvioi joitakin tuhansia tonneja vuodessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

