Kaunis, älykäs ja käytännöllinen kartonki hakkaa muovin pakkausmateriaalina
Stora Enson tutkimuskeskuksessa Imatralla kehitetään pakkausmateriaaleja. Projektipäällikkö Mari Hiltunen tutkii kartonkivuokaa vetyanalysaattorilla. Laite löytää kohdan, josta pakkaus vuotaa. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoIMATRA (MT)
Mitä yhteistä on uunivuoalla, jalkavoidetuubilla ja hajuvesipullolla?
Kaikki ne voidaan tehdä kartongista. Ainakin osittain.
Imatralla Vuoksen virtausten partaalla vanhan lankarullatehtaan tiloissa hieroo aivonystyröitään noin sata Stora Enson työntekijää. Heidän päämääränsä on luoda puusta jotain uutta.
Stora Enson suurimman tehdasintegraatin kupeessa sijaitseva tutkimuskeskus ideoi uutta, parantaa vanhaa ja seuraa silmä kovana kilpailijoiden puuhia.
Vähemmästä pitäisi saada enemmän ja uusiutumaton korvata uusiutuvalla.
Uusinta uutta on älykäs lääkepakkaus, joka muistuttaa potilasta ottamaan lääkkeensä.
”Kun potilas irrottaa tabletin pakkauksesta, tieto lähtee reaaliaikaisesti esimerkiksi hoitajan kännykkään”, tutkimusinsinööri Simo Siitonen kertoo.
Jos lääke jää ottamatta tiettyyn aikaan, siitäkin lähtee viesti eteenpäin.
Tiedonvälityksestä vastaa hiilivärijohde, joka katkeaa, kun kartonki painuu tabletin kohdalta alas.
Älykkäiden lääkepakkausten kohderyhmää ovat esimerkiksi yksinasuvat vanhukset. Muualla asuva omainen saa varmistuksen, että pappa on ottanut lääkkeensä.
”Toinen potentiaalinen kohderyhmä on henkilöt, joiden sairaus vaatii lääkkeen ottamista täsmällisesti tiettyyn aikaan”, Siitonen toteaa.
Lääkepakkausten kaupallistamiseen Stora Enso on valjastanut ruotsalaisen Encubator-yrityshautomon.
Lääke- ja elintarviketeollisuutta kiinnostaa kylmäketjun seuranta. Sitä varten Stora Enso on kehittänyt kuljetuspakkauksen, johon on upotettu etäluettava älytarra.
Tarra mittaa sisällön lämpötilan, jolloin tavarantoimittaja saa tiedon, miten tuote on matkustanut.
Esimerkiksi rokotteita saatetaan kuljettaa tropiikissa pitkiä matkoja.
”Jos tuote on pilaantunut, voidaan älytarran avulla selvittää, milloin se on ollut liian lämpimässä”, Siitonen kertoo.
Lämpöä mittaava laatikko on ollut koekäytössä muun muassa saksalaisella lääketutkimusyhtiöllä Parexelilla.
Työstään selvästi innostunut diplomi-insinööri Siitonen kaivaa laukustaan vielä elektrokrominäytöllä varustetun kartonkipakkauksen.
”Kilpailu kuluttajan huomiosta on kovaa. Pakkaukseen upotettu näyttö voi kertoa esimerkiksi avaus- tai turvallisuusohjeen”, Siitonen hihkuu.
Pakkaukset on kehitetty yhteistyössä portugalilaisen näyttövalmistajan kanssa.
Älypakkaukset ovat vielä tavallisten kuluttajien ulottumattomissa, mutta esimerkiksi muovipakkauksia korvaavia kartonkisia elintarvikepakkauksia kuluttajat saavat jo hypistellä ruokakaupoissa.
Imatran kartongista tehdään Lahden tehtaalla muun muassa muovipäällysteisiä vuokia, joissa myydään esimerkiksi broilerin koipi- ja reisipaloja.
”Muovinen kaulus tekee pakkauksesta tukevan, kartonkiosa tuo keveyttä”, projektipäällikkö Mari Hiltunen esittelee.
Hiltunen kehuu vuoan kätevyyttä.
”Tuotteen voi paistaa uunissa tai mikrossa myyntiastiassaan. Eikä keitto varmasti kaadu syliin, kuten löysistä muoviastioista.”
Elintarviketeollisuudessa kartonkipakkaukset yleistyvät koko ajan.
”Kartongin osuutta pyritään kasvattamaan valistamalla kuluttajia”, Hiltunen sanoo.
Uusia aluevaltauksia yhtiö hakee myös hygienia- ja kauneustuotteista.
”Kuka sanoo, että shampoopullon pitää olla muovia?” Hiltunen kysyy. Hänen mukaansa oikeastaan kaikki kylpyhuoneen pullot ja putelit voisi tehdä ainakin osittain kartongista.
”Voidetuubin runko tehdään kartongista ja vain tulppa ja tuotetta koskettava kerros muovista.”
Puu ja muovi täydentävät toisiaan monissa uutuustuotteissa. Storaensolaiset haluavat, että puu pääsee materiaalien käyttöosuuksissa niskan päälle.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
