passipaikalla Oikeaan sotaan

Puolustusvoimien uusi ylipäällikkö Sauli Niinistö aloitti työnsä onneksi oikeasta päästä, kybersodankäynnistä. Suurin uhka kuviteltavassa tulevassa isossa kriisissä lienee näkymättömissä asioissa ja niiden hallinnassa.

Ivallisesti sanotaan kenraalien käyvän aina edellistä sotaa. Malliesimerkki on Puola 1939, joka lähti ratsuväen voimalla Hitlerin tankkeja vastaan. Lopputilityksen lukivat sitten Stalinin erikoismiehet Katynin metsässä. Länsi ei tullut apuun suurista lupauksistaan huolimatta ennen kuin 50 vuoden päästä.

Suomen kenraalit ovat viisaampia. Eduskunnassa sen sijaan on koko joukko niitä, jotka luottavat jalkaväkimiinoihin. Viime talven pahat sähkökatkokset osoittivat, miten haavoittuva yhä keskitetympi supertekniikka on. Mihin siinä maamiinojasi sijoitat?

Kenraalit eivät ole aina oikeassa. Kari Rajamäki (sd.) muistutti tämän viikon puolustuskeskustelussa, miten kenraali Gustav Hägglund vaati aikoinaan vimmatusti taisteluhelikoptereita. Eduskunta tyrmäsi hankkeen, vaikka armeijan herrat olivat sen jo ujuttaneet johonkin puolustusselonteon sivulauseeseen. Sen jälkeen taisteluhelikoptereista ei ole puhuttu mitään.

Puolustusministeri Stefan Wallinilla (r.) oli tällä viikolla vakava paikka. Perussuomalaiset ja keskusta yhdistivät voimansa epäluottamuslauseeseen ministerille, joka harhautti eduskuntaa. Tätä kombinaatiota ei ole politiikassa ennen nähty.

Monet arvelivat, ettei yksittäiselle ministerille ole esitetty epäluottamusta sen jälkeen, kun eduskunta erotti sisäministeri Yrjö Leinon (kom.) 1948. Ainakin työministeri Arvo Aaltoa (kom.) vennamolaiset yrittivät erottaa 1980-luvulla, kun tämä ei poistanut työttömyyttä maasta.

Erikoista että yhteistä epäluottamusta sai esittää pienemmän oppositiopuolueen ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen. Keskusta jäi nyt velkaa perussuomalaisille. Maksaminen ottanee monelle peruskeskustalaiselle lujille.

Wallinin kaatumisesta ei tietenkään ollut pelkoa, mutta moni kaatohaluillaan rehvastellut sosialidemokraatti joutui hassuun asemaan. Esimerkiksi televisiossa viikoittain jonkun isokenkäisen eroa vaatinut ensimmäisen kauden ay-demari Jukka Kärnä joutui vetämään nolosti länget kaulaan.

Wallin hoiti vain tehtäviään ohjatessaan puolustusvoimia varuskuntien tappolistan laatimisessa. Kaikki pitivät sitä luonnollisena, mutta jostain syystä Wallin pitkään kiisti osuutensa.

Ei voi kuvitella, että armeijan kaltainen täydellisesti hierarkialle perustuva organisaatio tekisi yhtään poliittista ratkaisua kysymättä ohjeistusta poliittisilta esimiehiltään. Ja varuskuntien lopettaminen on puhdasta politiikkaa.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) julisti eduskunnalle, että varuskuntia lopettavat sotilaat maanpuolustuksen perusteella ja se on ”absoluuttinen fakta”. Todellisuudessa kaikki reunaehdot pääesikunnalle asetti Kataisen hallituksen vuoden takainen säästöohjelma, joka kohteli kaikkein rankimmin maanpuolustusta.

Kataisen hallitus ajaa radikaaleja poliittisia uudistuksiaan vetäytymällä asiantuntijoiden selän taakse. Ainoa sallittu poliittinen ohjeistaja on valtiovarainministeriö. Sektoriministeri Wallin rikkoi tätä sääntöä hoitamalla virkaansa.

Rivikansanedustajat saavat esittää mitä tahansa. Pohjoiskarjalainen Eero Reijonen (kesk.) saa puolustaa Kontiorantaa ja raaseporilainen Thomas Blomqvist Tammisaaren Dragsvikia. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) korva ei heilahda siitä millin vertaa.

Hallituspuolueiden kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) esittivät eduskunnan päivähoitokeskustelussa 600 miljoonan euron lisäyksiä valtion menoihin juuri hallituksen leikkausriihen alla. Valtiovarainministerin silmäkään ei värähtänyt. Mutta kun sektoriministeri hoitaa virkaansa, valtiovarainministerin johtama SDP järjestää hänelle tuskallisen kujanjuoksun.

PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF