"Rakennetaanko päättäjien vai ABC-aseman ehdoilla?" – Työpaikat houkuttelevat asukkaita, mutta kunnallakin on oma vastuunsa

Koko Kiviniityn alue on rakennettu 1950-luvulla. Kuva: Päivi Karjalainen

Omakotitalojen hinnat ovat lähteneen joillain alueilla nousuun. Toisilla alueilla hinnat ovat jatkaneet laskuaan. Kuva: Jukka Pasonen

Työpaikkojen määrä on yksi tärkeimmistä asuntomarkkinoiden toimivuutta selittävistä tekijöistä.

”Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla työllisyys on kehittynyt hyvin viime vuosina. Siellä asuntojen hintakehitys on heijastanut työmarkkinoiden virettä”, Pellervon taloustutkimuksen asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen arvioi.

Sen sijaan Kymenlaaksossa, missä työllisyyskehitys on ollut heikkoa, asuntomarkkinat ovat toimineet Keskisen mukaan tahmeasti. Vielä 2000-luvun alussa Kymenlaakson asuntomarkkinoilla meni hyvin. Paperiteollisuuden hyytyminen vähensi kuitenkin myös asuntojen kysyntää.

Keskisen mukaan suuret investoinnit alueelle kiihdyttävät asuntokauppaa. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan kaltainen suuri teollisuuslaitos näkyy piikkinä asuntojen kysynnässä.

”Asuntomarkkinat ovat aika joustamattomat. Jos alueelle on paljon muuttoliikettä, asuntoja myös ostetaan.”

Toisaalta nykytilanne on Keskisen mukaan sikäli erilainen kuin aiemmin, että työpaikat seuraavat ihmisiä eivätkä ihmiset työpaikkoja.

Asuntomarkkinoiden joustamattomuuteen vaikuttaa osaltaan se, että suuretkaan työnantajat eivät välttämättä onnistu houkuttelemaan alueelle uusien asuntojen tuotantoa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa työpaikkojen suuri määrä ei ole onnistunut vetämään alueelle kiinteistösijoittajia samassa suhteessa.

”Kiinteistösijoittamisessa ei välttämättä tahdota ottaa riskiä, ja esimerkiksi vientiteollisuuden suhdanneherkkyyttä varotaan. Jos teollisuuslaitoksen tilauskanta laskee, työpaikat vähenevät ja samalla asuntojen kysyntä”, kertoo Kuntaliiton asumisen asiantuntija Laura Hassi.

Näin kävi Uudessakaupungissa. Useat rakennuttajat ilmoittivat, että sijoittamiseen ei ollut riittävästi kiinnostusta, eikä rakentaminen päässyt alkamaan.

Hassin mukaan kiinteistösijoitusten saamisessa kunnan imagolla on suuri merkitys. Suuretkaan teollisuuslaitokset eivät itsessään takaa kiinteistösijoittajien kiinnostusta. Elävät työmarkkinat voivat kuitenkin antaa uskottavan ja valoisan kuvan alueen tulevaisuudesta.

”Viime aikoina on rummutettu, että potentiaalia on ainoastaan kasvavissa kaupungeissa. Pienemmistä annetaan liioitellun huono kuva. Pienien kaupunkien on silti myös itse viestittävä paremmin omista mahdollisuuksistaan.”

Sijainti on asuntomarkkinoilla yhä merkittävämpi valtti. Hassin mukaan omakotitaloasujatkin suosivat nykyisin tiiviimpää yhdyskuntarakennetta. Vaikka talot voivat olla pienempiä, myös palveluiden saatavuus on parempaa. Hassin mukaan kuntien keskustaajamat houkuttelevat.

”Myös sillä on väliä, millaisiin paikkoihin yhdyskuntarakentamista suunnitellaan ja miten siitä päätetään. Rakennetaanko kuntaa kunnan päättäjien vai ABC-aseman ehdoilla?”