Finnwatch: Suomi toimii kansainvälisten kaivosjättien kanssa kuin kehitysmaat

Vaikka Australia korotti kaivosveroa, kaivostoiminnan arvonlisäys on vain kasvanut. Tämä kertoo Finnwatchin mukaan, että oleellisinta on itse toiminnan kannattavuus. Kuva: Markku Vuorikari

Suomessa louhittiin vuosina 2011–2014 metallimalmeja lähes neljän miljardin euron arvosta. Kaivosyhtiöt maksoivat Suomeen yhteisöveroa 92 miljoonaa eli 0,5 prosenttia yhteisöverojen kokonaismäärästä.

Yhteisö- ja lähdeveroina Suomi menetti 49 miljoonaa euroa pelkästään kahdelta yhtiöltä, joita pieni tutkimusjärjestö Finnwatch on seurannut.

Sen julkaiseman raportin pääsanoma on, että yritykset voivat vaikuttaa siihen, minne voittonsa ja veronsa siirtävät.

"Osa yrityksistä käyttää tätä mahdollisuutta aggressiivisemmin kuin toiset. Esimerkiksi First Quantum Mineralsin verosuunnittelu oli suhteessa aggressiivisempaa kuin Agnico Eagle Minesin", yhteenvedossa arvioidaan.

Molemmat tutkitut kaivosjätit ovat kanadalaisia: First Quantum toimii Kevitsan ja Pyhäsalmen kaivoksilla. Agnico Eagle louhii kultaa Kittilän Suurikuusikosta.

"Näyttää siltä, että Suomi luovuttaa malmit halvalla. Suomea voi tässä mielessä verrata kehitysmaihin, joiden luonnonvaroja kaivosyhtiöt voivat hyödyntää ilman, että paikallistasolle jää kunnollista korvausta", toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Lauri Finér, joka on kirjoittanut raportin Matti Ylösen kanssa.

Ongelma on tutkimuslaitoksen mukaan sekä Suomen lainsäädännössä että kansainvälisissä verosopimuksissa.

Finnwatch suosittaa, että Suomi ottaisi käyttöön useissa muissa maissa käytössä olevan, erillisen kaivosveron. Myös työ- ja elinkeinoministeriön tilaama asiantuntija-arvio piti jo vuonna 2012 sisällään suosituksen sen käyttöönotosta.

Esimerkiksi maailman suurimpiin kaivosmaihin kuuluva Australia korotti kaivosveroaan vuonna 2012, mistä huolimatta kaivostoiminnan arvonlisä on kasvanut sen jälkeen yli 30 prosenttia.

Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että malmiesiintymien rikkaus ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ratkaisevat, kuinka kannattavaa toiminta on ja mihin kansainväliset yritykset sijoittuvat.

Raportin suosituksiin kuuluu myös, että Suomi varmistaisi kaivosoikeuksien myyntivoittojen verotuksen sekä tarkastelisi uudelleen korkojen verovähennysoikeuden. Myös tiiviimpi yhteistyö EU:n ja OECD:n kanssa yritysveropohjan yhtenäistämiseksi olisi tarpeen.

Finnwatch tutkii globalisaation vaikutuksia suomalaiseen yritystoimintaan. Sen takaa löytyy kymmenen kehitys-, ympäristö-, ammattiyhdistys- ja kuluttajajärjestöä:

Finnwatchin kaivosraportti löytyy verkosta