Vesihuollossa muhii satojen miljoonien korjausvelkapommi – tarvitaan lisää varautumista ja yhteistyötä

Karttulan vesiosuuskunnan alueella Kuopiossa kaivettiin viime viikon lopulla vesi-viemärilinjaa. Eduard Bardukov siirtää letkukieppiä ja kaivuria ohjaa Ville Kuusela. Kuva: Pentti Vänskä

Elokuun alussa ilmestynyt selvitys painottaa niin vesilaitosten kuin maaseudun vesiosuuskuntien yhteistyön ja yhdistäminen tarvetta. Se on välttämätöntä sekä vesihuoltopalveluiden taloudellisen ja toiminnallisen pohjan varmistamiseksi että osaamisen turvaamiseksi, todetaan Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle -raportissa.

Sen ovat tilanneet maa- ja metsätalous-, ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriöt yhdessä Kuntaliiton ja Vesilaitosyhdistyksen (VVY) kanssa.

Vesihuollon korjausvelka on raportin mukaan pahempi kuin tieverkon, joka on yleisesti tunnustettu ongelma.

Vesihuollon korjaus- ja korvausinvestointeihin käytetään tänä vuonna 0,5–1 prosenttia verkostojen arvosta, kun tarvittava osuus olisi vähintään 2–3. Vuosittain pitäisi investoida vähintään 320 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna korjataan noin 120 miljoonalla.

Tilannetta pahentaa raportin mukaan se, että tonttijohtojen kunto on todellinen aikapommi, josta ei ole tarkkoja tietoja.

Kuopion vesitalousinsinööri Päivi Rissanen kertoo, että ongelmat ovat näkyvissä.

"Monissa osuuskunnissa tehdään paljon talkoilla, kun tavoite on pitää maksut mahdollisimman alhaisina. Mutta verkosto ei kestä loputtomiin."

Hän ennakoi, että edessä on joko vesimaksujen tuntuva korotus tai isot lainat, mitä monen osuuskunnan talous ei välttämättä kestä.

Kuopiossa on 45 vesiosuuskuntaa, joista 15:llä on myös jäteviemäriverkosto. Viime vuoden lopun ja kevään aikana on tehty kuusi osuuskuntien yhdistämistä.

Vesihuollon suunnitelmassa asetettiin vuonna 2013 tavoitteeksi yhdistää silloisen Kuopion alueen parikymmentä osuuskuntaa neljäksi viimeistään vuonna 2020. Kuntaliitosten tuoma osuuskuntien tuplaantuminen on sen jälkeen vaikeuttanut urakkaa tuntuvasti.

Vaikka Kuopion taajamien ja haja-asutusalueen vanhimmat verkostot ovat 1980-luvulta eivätkä vaadi vielä välitöntä uusimista, korjausinvestointeihin olisi jo syytä alkaa varautua. Sitä edellyttää vesihuoltolakikin.

Kaikki Kuopion alueen osuuskunnat eivät silti kerää rahastoa.

Jätevesiverkostoissa korvausinvestoinnit tulevat vastaan nopeammin. Pumppujen keskimääräinen uusimisväli on noin 15 vuotta. "Se voi olla myös yllätys, jos ei ole kassassa varaa", Rissanen sanoo.

Vesihuolto- ja terveydensuojelulakien muutokset ovat raportin mukaan tuoneet osuuskunnille lisää velvoitteita.

"Hallinnolliset velvoitteet alkavat varsinkin pienissä osuuskunnissa käydä kalliiksi suhteessa väestöpohjaan", Päivi Rissanen arvioi.

Osa Suomen vesi- ja jätevesiosuuskunnista on raportin mukaan suoranaisissa talousvaikeuksissa.

Keskeinen lisärasite on koko maassa osaajien vähentyminen ja ikääntyminen. Myös Kuopiossa suurin osa kokouksiin ja koulutuksiin osallistuvista luottamushenkilöistä on eläkeläisiä.

Kun saman osuuskunnan hallinnossa suurin osa on ikääntyneitä, on olemassa riski, että paljon tietotaitoa menetetään lähivuosina. "Vesihuollossa on todella suuret vastuut, kun puhutaan ihmisten terveydestä", Rissanen muistuttaa.

Raportissa painotetaan myös vesilaitosten yhteistyön ja yhdistymisten tarvetta.

Kuopion Vesi ja Siilinjärven kunta teettivät alkuvuodesta selvityksen omistamiensa vesilaitosten yhtiöittämisestä. Sen mahdollista jatkoa ei kuitenkaan ole käsitelty kuntavaalien jälkeen uusissa valtuustoissa.