Lääkärit pelkäävät, että hoitotakuun tiukentaminen johtaa kikkailuihin terveyskeskuksissa
Lääkärit pelkäävät perusterveydenhuollon heikentyvän monessa kunnassa ilman lisäresursseja, kun sote-uudistus toteutetaan. Lääkäreistä on pulaa, joten hoitosuhde ja hoidon jatkuvuus kärsivät.
Yleislääketieteen professorin Juha Auvisen mielestä sote-uudistus yhtenäistää perusterveydenhuoltoa nykyisillä resursseilla. Kuva: Timo HeikkalaLääkärit pitävät nykyresursseilla hankalana toteuttaa peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) kaavaileman uudistuksen, jonka mukaan terveyskeskuksessa hoitoon on päästävä seitsemässä päivässä huhtikuuhun 2023 mennessä. Ministeri Kiuru esitti ajatuksen sote-uudistusta käsittelevässä tiedotustilaisuudessa elokuussa.
Nyt kiireetöntä hoitoa tulisi saada kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista, mutta aikarajat paukkuvat monissa kunnissa.
”Terveyskeskuksissa on noin 300 lääkärinvirkaa täyttämättä, ja vajeen kuromisen lisäksi hallituksen tavoitteena on ollut saada perusterveydenhuoltoon 1 000 lääkäriä lisää. Tällöin lääkäriä kohti olisi 1 200–1 300 ihmistä", toteaa yleislääketieteen professori Juha Auvinen Oulun yliopistosta.
Lääkäri vastaa nykyisellään 1 000–2 200 asukkaasta.
Auvinen pelkää, että tulevaisuudessa hoitotakuu täytetään muodollisesti kikkailemalla. Lääkäri voi piipahtaa ovella tai näkyä ruudulla.
”Perusterveydenhuollon monisairaita potilaita ei kuitenkaan voi hoitaa pelkästään puhelimen tai kuvayhteyden avulla, vaikka etävälineet täydentävätkin työtä", Auvinen sanoo.
Kunnat päättävät nykyisellään itse, paljonko ne ohjaavat resursseja terveydenhuoltoon. Siksi terveyskeskusten hoidon taso ja hoitoon pääsy nopeus vaihtelevat kunnasta toiseen.
Sote-uudistuksessa hoidon tason pitäisi periaatteessa parantua köyhissä kunnissa, kun terveydenhuoltoa aletaan siirtää kunnilta hyvinvointialueille reilun vuoden kuluttua. Auvisen mukaan olennaista on kuitenkin, tasataanko nykyiset resurssit vai lisätäänkö lääkärinvirkoja tulevaisuudessa.
Ilman lisärahoitusta terveydenhuollon taso saattaa joissain kunnissa parantua, mutta jossain taas heikentyä. Oulun seudulla esimerkiksi Kempeleessä on riittävästi yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja jokaiselle kuntalaiselle nimetty omalääkäri. Toisaalta alueella on myös kuntia, joissa erikoislääkäreitä on vain kolmasosa lääkäreistä.
Auvisen mielestä terveydenhuoltoon saataisiin laatua ja tehoa, jos lääkäreistä kaksi kolmasosaa olisi yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja kullekin kuntalaiselle voitaisiin osoittaa oma lääkäri ja hoitaja.
Nyt omalääkäreitä on harvassa kunnassa, ja terveyskeskusten lääkäreistä vain yksi kolmasosa on yleislääketieteen erikoislääkäreitä.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
