Professori: Aamulehden sepitekohun seurauksia on vaikea arvioida näkemättä tarkempia todisteita
Viestinnän professori Risto Kuneliuksen mukaan pitäisi saada tarkempi käsitys siitä, minkälaisia epäilyjä Aamulehdellä on toimittaja Kuuselan toiminnasta.
Aamulehti kertoo käynnistäneensä asiasta jo viime viikolla sisäisen selvityksen, kun lehti sai kustantajalta Matti Kuuselan kirjan sähköisen version arviointikappaleen. LEHTIKUVA / OLIVIA RANTA.Aamulehden pitkäaikaisen toimittajan Matti Kuuselan sepitekohun vaikutuksia journalismin luotettavuuteen voi avata vasta, kun epäilyjä avataan tarkemmin.
Näin arvioi viestinnän professori Risto Kunelius Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa pitäisi saada tarkempi käsitys siitä, minkälaisia epäilyjä Aamulehdellä on toimittaja Kuuselan toiminnasta. Kunelius nostaa esiin, että Kuusela on sanonut, ettei ole koskaan vääristänyt kenenkään sanomisia.
"Toisessa päässä sitten on tämä mainittu 500 juttua, josta emme kovin paljon tiedä, tai ainakaan minä en tällä hetkellä tiedä, mitä siellä on”, Kunelius sanoi STT:lle sunnuntaina.
Aamulehti kertoi perjantaina poistaneensa verkosta 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua sen jälkeen, kun eläköitynyt toimittaja kertoi tuoreessa elämäkerrassaan sepittäneensä osioita juttuihinsa osioita. Aamulehdessä on paljastusten seurauksena käynnissä sisäinen selvitys.
"Journalismin uskottavuuden nimissä tällainen hyvin poikkeuksellinen ratkaisu oli pakko tehdä. Jo journalistin ohjeet velvoittavat meitä huolehtimaan juttujemme todenperäisyydestä”, lehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen totesi Aamulehdelle.
Kuusela on palkittu toimittaja, ja hän on kertonut olleensa ällistynyt Aamulehden toiminnasta. Kuuselan itsensä mukaan juttujensa fiktiiviset osiot ovat selvästi tunnistettavissa.
Kuuselan tapaus on nostanut myös julkiseen keskusteluun sepitteestä journalismissa.
"Sehän se journalismin pointti on, että faktat ovat oikein ja pyritään antamaan maailmasta mahdollisimman totuudenmukainen kuva”, totesi Kunelius.
Samoin ajattelee Maaseudun Tulevaisuuden vastaava päätoimittaja Jouni Kemppainen, joka on tällä hetkellä myös Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja.
"Journalismissa olennaista on kertoa tietoja, jotka perustuvat faktoihin. Siitä nyt ei pääse mihinkään. Muut tehokeinot on syytä erottaa tekstistä niin, että lukijalle tulee selväksi, mikä on faktaa ja mikä on jotakin muuta. Lisäksi sitaatteihin pitää voida luottaa”, hän sanoi.
"Journalismissa olennaista on kertoa tietoja, jotka perustuvat faktoihin.” Jouni Kemppainen
Aamulehteä aiemmin luotsannut, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on puolustanut Kuuselaa julkisuudessa.
Jokinen totesi aiemmin Helsingin Sanomille, että sepite voi toimia ja että journalismissa on mahdollista kuvitella asioita. STT:lle hän tähdensi sunnuntaina, että sepitettä voi hänen mukaansa käyttää journalismissa, mutta ei uutisteksteissä tai uutisissa. Hän lisää, ettei Ylen uutistoiminnassa ole sepitteellistä sisältöä.
"Journalismi on muutakin kuin uutisia”, sanoi Jokinen.
Kuvitteellinen sisältö pitäisi hänen mukaansa tuoda selvästi myös esiin muusta tekstistä. Hän mainitsee esimerkiksi dokumentit, joita käsikirjoitetaan ja joissa lavastetaan tai rekonstruoidaan kohtauksia kerronnan elävöittämiseksi.
Jokinen huomioi, että Kuusela on tuonut itse julkisuuteen tiedon, että hän on sepittänyt sisältöjä. Hänen mielestään keskustelussa on haluttu vetää likakaivoon koko Kuuselan ura, jota hän kuvaa hienoksi.
"Ei lähdetä lynkkaamaan ihmistä muutaman virheen takia.”
Hän pitää myös vääränä Aamulehden päätöstä poistaa Kuuselan jutut verkosta, koska ihmiset eivät nyt pääse itse tutustumaan Kuuselan teksteihin.
"Se on huono asia”, sanoi Jokinen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
