Ulkoministeri Haavisto: Al-Holin lasten palautus vaatisi voimankäyttöä
Turkin päähuoli on, ovatko Suomen terrorisminvastaiset toimenpiteet riittäviä, Haavisto sanoo.
Pekka Haavisto (vihr. ) sanoo, että Suomi ei määrittele terroristijärjestöjä Turkin tekemien listausten vaan EU:n mukaan. Kuva: Jarkko SirkiäMT tapasi ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) torstaina 27. lokakuuta. Kysymyksiä ja vastauksia on muokattu pituuden ja luettavuuden vuoksi.
Al-Holin leirillä on edelleen suomalaisia äitejä ja heidän lapsiaan. Heidän palauttamisensa ei ole onnistunut ja Suomi on saanut siitä moitteet. Voidaanko heidät tuoda maahan tai voidaanko pelkät lapset tuoda maahan?
”Mehän olemme tuoneet 26 lasta maahan ja sanoisin, että se on näissä olosuhteissa hyvä tulos. Lähtökohtana on ollut, että pystymme tekemään yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Silloin palautus on voitu tehdä turvallisesti. Ei ole mahdollisuutta, että vieraan valtion sisällä olevalta autonomiselta alueelta voitaisiin tuoda lapsia vanhempien tahdon vastaisesti. Eli näiden muutaman jäljellä olevan perheen palautus riippuu vanhempien tahdosta.”
Miksi näin?
”Koska muuten jouduttaisiin käyttämään sotilasvoimaa sillä alueella. Siellä on vartijat jotka ovat kurdien autonomisen alueen vartijoita ja leirin sisälläkin on jonkin verran aseistautunutta toimintaa näiden leiriläisten toimesta, eli se on ihan sotilasaluetta.”
Turkin kanssa on jatkettu neuvotteluita kuuden ihmisen luovuttamisesta. Syyskuussa kerrottiin, että Suomi ei luovuta näitä henkilöitä eikä päätöstä arvioida uudelleen. Mikä neuvotteluiden tilanne siis on?
”Oikeusministeriö on tavannut turkkilaiset kollegat osana Madridissa sovittua yhteisymmärryspöytäkirjaa, joka on Suomen, Ruotsin ja Turkin välinen. Lehtitiedot eivät aina vastaa sitä, mitä neuvotteluissa on keskusteltu enkä voi kommentoida näitä lehtitietoja.”
”Suomi noudattaa omaa lainsäädäntöään kaikissa luovutuskysymyksissä, eikä ministeriön neuvottelijoilla ole mahdollista ohittaa suomalaista lainsäädäntöä. Tämä on ollut keskusteluissa hyvin selvästi esillä. Oikeuslaitos käsittelee asian, eivätkä poliitikot tai ministeriön virkamiehet voi siihen vaikuttaa.”
Millä statuksella nämä ihmiset ovat Suomessa?
”En voi yksittäisten ihmisen tilanteeseen kantaa, mutta ymmärrän, että joukossa on esimerkiksi henkilöitä, jotka saattavat jostain rikoksesta tuomittuja ja rangaistuksensa kärsineitä. Ei siis ole mahdollisuutta, että rangaistuksia tuplattaisiin.”
Onko näiden henkilöiden luovuttaminen Turkin tiukka ehto Nato-prosessin etenemiselle?
”En voi tarkkaan kommentoida Turkin ehtoja. Päähuoli on, että kun [Kurdistanin työväenpuolue] PKK on terroristiorganisaatio Turkissa, ja se on nimetty terroristiorganisaatioksi myös EU:ssa ja sitä kautta Suomessa, niin ovatko toimenpiteemme PKK:ta vastaan olleet riittäviä.”
”Suomessa pyritään kaikin tavoin noudattamaan EU:n terroristisiksi nimeämien järjestöjen kohdalla olemassa olevaa lainsäädäntöä. Suomi on myös tiukentanut terrorismiin ja uusinut omaa terroristilainsäädäntöään viime vuosina, eikä pelkästään Turkki-neuvotteluiden osana.”
”Sitten Turkilla on näkemyksiä muihin järjestöihin liittyen. Kaikkien terroristitekojen valmisteleminen on tietenkin lain vastaista, mutta järjestöjen luokittelussa terroristisiksi noudatetaan EU:n listausta.”
Tuliko yllätyksenä, että Turkki on tällä tavalla hankala?
”Jotkut asiat saattavat palautua Turkin sisäpolitiikkaan, että millä tavalla halutaan Naton laajentumishetkeä käyttää. Kokonaisuutena Natolle on tärkeää, että avointen ovien politiikka on voimassa, ja kun maa täyttää kriteerit, niin se on tervetullut Naton jäseneksi. Siitä kertoo, että meillä on 28 jäsenmaan ratifioinnit 30:stä.”
”Unkarin ja Turkin osalta on ollut erilaisia huolia. Unkarissa on varmasti ollut tyytymättömyyttä Unkarin EU-suhteeseen ja se on vaikuttanut jossain määrin hitauteen tässä asiassa. Turkin osalta kysymykset ovat hyvin spesifit. He ovat nostaneet ne hyvin varhaisessa vaiheessa esille ja siinä mielessä se ei ole ollut yllätys.”
”Pikemmin prosessin aikana on näkynyt, että heillä on Ruotsia kohtaan suurempia varauksia. Osittain ehkä siksi, että Ruotsissa on suurempi kurdiväestö.”
”Tässä on kuljettu koko taival yhdessä Ruotsin kanssa ja Naton suuntaan on korostettu, että kun tehdään pohjoisen alueen puolustussuunnitelmaa, niin sitä olisi vaikea tehdä ilman Ruotsia. Natolla on varmasti voimakas intressi, saada Suomi ja Ruotsi yhtä aikaa jäseniksi.”
Onko Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin pohjoismaalaisuus auttanut Suomen ja Ruotsin asiaa?
”Stoltenberg on myönteinen mutta uskon, että kuka tahansa pääsihteeri olisi myönteinen uusista jäsenistä, varsinkin kun puolustussuunnittelu on kunnossa. Emme ole Natossa turvallisuuden kuluttajia vaan turvallisuuden tuottajia omilla puolustusvoimilla. Ruotsi tuo Natoon teknistä kapasiteettia esimerkiksi sukellusveneillä ja hävittäjillä. Ei ole ollut vaikeaa markkinoida jäsenyyttä, kun meidät nähdään tällä tavalla.”
”Tietysti Suomen osalta on joskus kysytty, että millainen 1300 kilometrin Naton ulkoraja Venäjän kanssa on. Olemme sanoneet, että tämä on rauhanomainen raja ja sellaisena se halutaan pitää. Rajayhteistyö Venäjän kanssa sujuu eli emme ole tuomassa Natoon akuutteja ongelmia.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
