Koiramäen talon kesässä pelataan lautapeliä
Museon pytingissä toimii kesäaikaan kahvila, jonka kesäemäntä on Auli Paija. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoPUNKALAIDUN (MT)
Sileäksi kuluneita lankkulattioita, aittojen hämärää, tummia savupirtin seiniä ja lukemattomia vanhoja esineitä. Pihassa kiekuu kukko.
Yli-Kirran talonpoikaismuseossa voi kesäisin tutustua 1800-luvun elämänmenoon. Museon keskiössä on tyypillinen satakuntalainen umpipiha, jossa aidat ja rakennukset muodostavat keskelle suljetun pihan.
”Näin eläimet pysyivät ulkopuolella ja lapset sisäpuolella”, kertoo museo-opas Aki Mikkola.
Umpipihaa rajaavat lukuisat rakennukset. Pytinki eli salirivi, pirttirivi, vanhustenrivi, navetta ja luhtiaitta. Tilaa tarvittiin paljon, sillä pihassa asui yleensä useampi sukupolvi.
Talon isäntä perheineen asui pirttirivissä. Pytinkiä lämmitettiin vain erityistapauksissa, kuten häissä tai vieraita majoitettaessa.
Nykyisin Yli-Kirran salirivissä toimii kahvila, joka palvelee asiakkaita aukioloaikojen mukaisesti.
Yli-Kirran tilan tie suureksi talonpoikaismuseoksi on ollut pitkä. Talon viimeisen asukkaan Paavo Yli-Kirran kuollessa 1920-luvulla talo joutui pakkohuutokauppaan ja kunta osti sen.
Tilalta ehdittiin purkaa ja siirtää useita rakennuksia ennen kuin kotiseutuyhdistys ryhtyi pitämään tilalla museota vuonna 1954.
Tilan alkuperäisiä rakennuksia ovat pirttirivi ja pytinki. Muut rakennukset on tuotu lähialueilta ja asetettu nykyisille paikoilleen vastaamaan tilalle alunperin kuuluneita rakennuksia.
Umpipihan ulkopuolella ovat aitat, paja, riihi ja konesuojat.
”Erityisesti mieskävijät iloitsevat konepihan laajoista kokoelmista”, Mikkola kertoo.
Tänä kesänä museo juhlii 60-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi kotiseutuyhdistys on tehnyt museosta lautapelin.
”Aloitin suunnittelun kotona tyttäreni kanssa, ja kohta ideoita oli niin paljon, että päätin ehdottaa pelin tekemistä kotiseutuyhdistykselle”, kertoo kotiseutuyhdistyksen johtokunnan jäsen Arto Mettänen.
Ajatus sai hyvän vastaanoton johtokunnan keskuudessa, ja pari kuukautta myöhemmin peli oli jo valmiina.
”Lautapelin tarkoitus on tutustuttaa lapset vanhaan elämän menoon ja tietysti myös museoon. Peliä pelataan niin, että mukana ovat sekä lapset että vanhemmat tai isovanhemmat”, Mettänen kertoo.
Monille tutut Koiramäki-kirjat ovat syntyneet Yli-Kirran museon pihapiirissä. Mauri Kunnas käytti talonpoikaismuseon tiloja ja esineistöä mallinaan, kun piirsi Koiramäen talo -kirjaansa.
Kirjoista tutut leipähöylät ja lusikkatelineet koristavat pirttirivin paakarin seiniä.
”Museo yhdistää sukupolvet. Tämä on oivallinen isovanhempien profiilinkorotuspaikka, kun voi kertoa käyttäneensä kirjasta tuttuja esineitä nuorena”, hymähtää kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää.
LIINA NIITTYMAA
Yli-Kirran talonpoikaismuseo
avoinna 17.8. asti ti–su klo 11–17.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
