Suojavyöhykkeet leveämmiksi
Toteutin viime kesänä unelmani koko päivän hevosvaelluksesta erämaalammelle. Olen tehnyt sinne retken joka kesä, sillä lampi on aivan kuin se multimedia-erämaalampi, joka teki Suomen paviljongin niin suosituksi Hampurin maailmannäyttelyssä.
Nyt menin ensi kertaa hevosella. Kävelyä, tölttiä, ravia ja laukkaa mukavasti vaihdellen luonnossa eli juuri niitä elämyksiä, joita lähdin hakemaan, kunnes tulimme lammelle: Siellä oli tehty valtavat päätehakkuut. Koko maisema oli raiskiona.
Mietin silloin, pitääkö metsätalouden lyödä metsien virkistyskäyttöä ja hevostaloutta niin kovasti korvalle, pilata hevosvaelluksen lampi-harjumaisema täydellisesti. Suojavyöhykkeet olivat niin kapeita, etteivät ne pelastaneet maisemaa.
Hieman itään lammesta tuhoutui toisen metsänomistajan päätehakkuussa neljä vuotta sitten metson soidinkeskus. Myös riistatalouden arvot on syytä ottaa metsänhoidossa huomioon, etteivät metsäkanalinnut, vähenisi.
Olin aikoinaan 11 vuotta Metsäntutkimuslaitoksessa. Siihen aikaan keskusteltiin metsänhoitotavoista. Keskustelu oli rumaa, ja se meni henkilökohtaisuuksiin. Toivottavasti nyt osataan jo olla eri mieltä suuttumatta.
Metsänhoitotavoissa on edelleen paljon keskusteltavaa, ja eri arvoja on syytä sovitella yhteen: metsätalouden, hevostalouden ja riistatalouden. Toivoisin metsien moni- ja virkistyskäytön arvojen pääsevän mukaan laskelmiin, sillä kuvaamani lampi-harjumaisema oli ihana marjastus- ja sienestysalue. Vähintäänkin suojavyöhykkeet saisivat kasvaa.
Amie Aalto
Lohja / Ristijärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
