SLL vaatii lisätutkimuksia Kemijoen raakkulöydön vuoksi

Raakun elinkierto riippuu lohikalojen esiintymisestä, sillä se elää toukkavaiheessa kalojen kiduksissa. Kuvassa taimenen poikasia. Kuva: Pekka Fali

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että Kemijoen viimeinen patoamiselta säästynyt luonnonuoma tutkitaan kunnolla.

Uomasta löytyi syyskuussa raakku eli jokihelmisimpukka, joka on uhanalainen laji ja merkittävä löytö.

"Raakkuja olisi mahdollista etsiä muualtakin Vanttauskoskesta alaspäin ja joen sivu-uomista", kertoo biologi Panu Oulasvirta löydön tehneestä Alleco Oy:stä.

Luonnonsuojeluliiton mukaan nuorehko raakkuyksilö saattaa kertoa siitä, että raakkukanta on voinut selvitä Kemijoessa taimenien tai padon yli siirrettyjen lohien avulla.

Suomessa tunnetaan vain noin 120 raakkuesiintymää, joista kolmannesta uhkaa sukupuutto. Ruotsi on onnistunut säilyttämään virtavesissään viisi kertaa enemmän raakkujen esiintymiä.

"On oikeusmurha jokiluonnolle, jos Sierilään kaavailtu voimalaitos rakennetaan joen vapaalle osuudelle luontoarvoja paremmin tuntematta. Lapin elykeskuksen ei myöskään tulisi antaa Kemijoki Oy:lle sarjatuotantona poikkeuslupia uhanalaisten lajien hävittämiseksi", sanoo toiminnanjohtaja Päivi Lundvall Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Viime kesänä Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisessa kartoituksessa joen rannasta löydettiin uhanalaisen lapinleinikin esiintymiä, jotka olivat aiemmin tuntemattomia.

Liiton mukaan asukkaat ja luontojärjestöt ovat toimittaneet aiemmin tietoja Lapin elykeskukselle alueen uhanalaisista lajeista, kuten kirjojokikorennosta ja saukosta, mutta viranomaiset eivät ole kuitenkaan ryhtyneet toimenpiteisiin niiden tutkimiseksi tarkemmin.