Kiuru haluaa lakiin nykyistä nopeamman laajakaistan
Viestintäviraston on määrä selvittää marraskuun loppuun mennessä, miten nopea laajakaistan yleispalveluvelvoite voisi olla jatkossa. Viraston tehtävänä on myös laatia ”tiekartta” vuoteen 2020: mitä velvoitteita yleispalvelulle asetetaan lähivuosina teknisesti ja miltä osin taas luotetaan markkinoiden eli operaattorien kykyyn hoitaa yhteydet koko maahan.
Asiasta kertoi opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) tiistaina toimittajille.
Nykyisin laajakaistan yleispalveluvelvoite on yhden megan siirtonopeus sekunnissa.
Käytännössä suomalaisten enemmistöllä on käytössään jo vähintään viiden megan mobiilipalvelu. Kiinteän laajakaistan käyttäjistä enemmistöllä on peräti yli 10 megan yhteys.
Erot ovat kuitenkin suuria. Haja-asutusalueilla on vielä alueita, joissa päästään hädin tuskin nykyisen yleispalveluvelvoitteen lukemiin.
Kiuru pitää selvänä, että yleispalveluvelvoitetta tullaan vielä nostamaan tämän hallituskauden aikana. Asia vaatii muutoksen laajakaistaa koskevaan asetukseen, joten esityksen pitää ennen eduskunnan käsittelyä kiertää lausunnolla operaattoreilla ja etu- ja kansalaisjärjestöillä.
Tavoite on, että joululahjaksi saataisiin tämä kansalaisten tasa-arvon kannalta tärkeä asia kuultavaksi, hän sanoi.
Ministeri pitää kymmenen megan tiedonsiirtoa realistisena tavoitteena. Mutta siitä, siirrytäänkö siihen asteittain ja millä aikataululla, päätetään loppuvuodesta Viestintäviraston tilannearvion perusteella.
Kiuru katsoo, että yleispalveluvelvoitteen tiukentaminen on tärkeää tasaveroisuuden parantamiseksi.
Kyllä yhdellä megalla toimiminen on varsin hidasta, hän totesi.
”Kaupungeissa monella on jo käytössä huikeitakin nopeuksia varsin edullisesti. Haja-asutusalueilla taas on paikkoja, joissa ei edes rahalla ole saatavissa kohtuullisia nopeuksia.”
Kiinteitä laajakaistoja rakennetaan tänä ja ensi vuonna monilla seuduilla julkisen tuen turvin. Rakentamista hidastaa se, että osa kuluttajista on haluttomia maksamaan omavastuuosuuden, joka aiheutuu kaapelin vedosta yleisestä verkosta oman kodin seinään.
Tämä taas voi aiheuttaa sen, että verkot jäävät rakentamatta tai liittymien hinta nousee entisestään niillä, jotka yhteyden todella tarvitsevat.
Kiuru peräänkuuluttaa yhteistä vastuuta tiedonsiirtoyhteyksien luomiseksi.
”Tässä on kysymys samasta välttämättömyydestä kuin aikanaan sähköverkon ja vesi- ja viemäriverkon ulottamisesta kaikkialle.”
Vaikkei siis itse käyttäisikään kiinteää tiedonsiirtoa, sen puuttuminen alentaa jatkossa kiinteistön arvoa selvästi niillä alueilla, joihin verkko vedetään.
”Nyt kun siihen on saatavissa julkista tukea, liittyminen on edullista, mutta jälkikäteen se voi olla tavattoman kallista”, hän muistutti.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
