Potilaat ensin, byrokratia sitten
Lähiviikkoina apulaisylilääkärinä Pertunmaalla aloittavalla Mikko Nenosella on monipuolinen työkokemus. Hartolasta siirtyvä yleislääketieteen dosentti kokee olevansa perinteinen kunnanlääkäri.
”Tein ratkaisuni, sillä ajatukseni perusterveydenhuollosta ovat samoilla linjoilla kuin Pertunmaan kunnassa”, Nenonen sanoo.
”Tehtäväni on auttaa ihmisiä, mikä tuo työhön mielekkyyttä. Sitä ei ole, jos kokonaisnäkemys perusterveydenhuollosta puuttuu”, hän lisää.
Nenonen on saanut koulutuksensa 1970–1980-luvuilla, jolloin kansanterveystyö oli eri kurssissa kuin nyt. Työnantajana hänellä on nyt Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Hartolasta on lähdössä toinenkin lääkäri, joka toimiii vuokralääkärinä.
Nenosella olisi paljonkin lausuttavaa sote-järjestelmän toimivuudesta, mutta hän tyytyy nyt vähään.
”Jos organisaatiossa ei ole näkemystä siitä, mitä sen pitäisi tehdä, työn tuloskaan ei ole mitattavissa. Paikoitellen sote-yhtymillä ei ole hajuakaan, kuinka toimitaan. Pidetään vain ovet auki ja odotetaan, että potilaita pistäytyy”, hän toteaa.
”Nyt jopa monen lääkärin työpanos terveyskeskuksissa kuluu toimimattomien tietojärjestelmien kanssa temppuilemiseen”, hän lisää.
Pertunmaalla lääkäripalvelujen saatavuus herätti huolta, kun johtava lääkäri Hans Gärdström siirtyi yilääkäriksi Mikkeliin. Tällä hetkellä Pertunmaalla toimii lääkäri, jonka toimialueeseen kuuluu myös Hirvensalmi.
Pertunmaan naapurikunnassa Mäntyharjussa on kaksi avointa terveyskeskuslääkärin virkaa.
”Ei vain ole ollut tulijoita”, virkaatekevä johtava lääkäri Tapio Valkama toteaa.
”Käytämme vuokralääkäreitä, jotka ovat moninverroin kalliimpia kuin virkalääkärit”, hän lisää.
Mäntyharjun kunta yritti rek-
rytoida virkalääkäreitä jopa lupaamalla maksaa 1 500 euroa ylimääräistä sekä lääkärille että hänet hankkineelle henkilölle. Kampanja ei tuottanut tulosta.
JUKKA IISKONMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
