Toisten leimaaminen ei ole keskustelua
Haluan julkisesti kiittää Suomen toiseksi suurimman sanomalehden, Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimiestä, Mika Koskista. Tiistain (IS 19.8.) lehdessä hän määritteli pitkäaikaisen valtiomiehen ja Euroopan parlamentin jäsenen, Esko Seppäsen ”vasemmistoänkyräksi”.
Siis miehen, joka vuonna 1996 valittiin Euroopan parlamenttiin 152 216:lla äänellä. (Vertailun vuoksi on mainittava, että pääministeri Alexander Stubb sai 2014 keväällä 148 190 ääntä.) Oltuaan kolme kautta Euroopan parlamentissa Seppänen on kerännyt vaaleissa yhteensä 284 155 ääntä.
Jos Suomen kansaa edustaa ”änkyrä”, (urbaanisanakirjan mukaan ”muita vastustava, asiasta tai sitä koskevasta keskustelusta vikoja etsivä, pääsääntöisesti haittapuoliin keskittyvä ja niitä korostava henkilö, vastarannankiiski” tai ”vähemmistöön kuuluva, enemmistön kantaa vastustava”), niin mitä sitten ovat nämä häntä äänestäneet?
Tietenkin änkyröitä. Näin olen minäkin löytänyt oman identiteettini, ja tulen jatkossa käyttämään tätä titteliä, kiitos Koskisen.
Kohteliaana ja ymmärtäväisenä ihmisenä haluan toivottaa hänelle myös hyvää jatkoa ja menestystä valitsemallaan uralla.
Lopuksi haluan vielä lainata urbaania sanakirjaa sanasta ”änkyrä”:
Sanassa usein pilkallinen, halventava sävy jolla tahdotaan ylemmyydentuntoisesti osoittaa että itse ollaan asiallisia, sivistyneitä ja tasapuolisuuteen kykeneviä keskustelijoita, toisin kuin nuo änkyrät. Kun toinen osapuoli saadaan leimattua änkyräksi, ei häneen enää tarvitse suhtautua vakavasti, hänen kannanotoilleen voidaan jo lähtökohtaisesti hymähdellä ja ne voidaan sivuuttaa, koska ”se on niitä änkyröitä”.
Vexi Virtanen
änkyrä
Hankasalmi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
