Kana ei hyötynyt

Viime keväänä kauppojen hyllyt

tyhjenivät kananmunista. Kiristykset tuotantovaatimuksiin saivat monet munatilat lopettamaan tuotantonsa, mistä syystä myös tuotantomäärät putosivat

kevään sesonkien kynnyksellä.

Myös markkinat toimivat. Pula tavarasta nosti hintoja. Pelko kananmunien loppumisesta taisi johtaa myös hamstraukseen, joka näkyi entistäkin tyhjempinä hyllyinä kaupassa.

Kananmuna tarjosi myös verrattoman tilaisuuden seurata, millä tavalla hinnannousu ruokaketjulle jakautui. Tuoreen siipikarjabarometrin mukaan suurin hyötyjä oli kauppa.

Munien tuottajahinta nousi kevään aikana kuusi senttiä kilolta. Kuluttaja joutui puolestaan maksamaan niukasta hyödykkeestä 49 senttiä aiempaa enemmän kilolta. Siipikarjaliiton mukaan pakkaamot pakkasivat munia entiseen hintaan, joten kauppa korjasi hinnan noususta 43 senttiä kilolta.

On luonnollista, että juuri kaupalla on

paras mahdollisuus reagoida hinnoittelullaan

markkinoiden muutoksiin. Se on myös kaupan tehtävä.

Kun huomioi kotieläintilojen vaikean taloustilanteen, olisi hinnankorotukselle ollut kovasti käyttöä myös munia tuottavilla maatiloilla. Tuottajien ja pakkaajien on nyt tärkeää pohtia, kuinka heidän kannaltaan myönteiset muutokset markkinoilla yltäisivät

myös ketjun alkupäähän. Ikävät muutokset tuntuvat yltävän nopeastikin.

Kyse on lähinnä jalostajien tai pakkaajien ja kaupan välisistä sopimusmalleista. Ne eivät ole kaikilta osiltaan kestävällä pohjalla.

Sama tilanne vallitsee myös muiden kotieläintuotteiden markkinoilla. Rehujen nopeasta hinnannoususta huolimatta tuottajahinnat laahaavat pahasti perässä.

Kananmunalla menee nyt hyvin. Kana itse jää mopen osille.

Avaa artikkelin PDF