Euroopan keskuspankki hidastaa rahapolitiikkansa kiristämistä – ohjauskorot nousevat 0,5 prosenttiyksikköä

EKP:n mukaan korkoja joudutaan nostamaan vielä lisää. LEHTIKUVA / AFP.  

Euroopan keskuspankki EKP jatkaa rahapolitiikkansa kiristämistä, mutta aiempaa pienemmällä koronnostolla.

EKP:n neuvosto päätti tänään nostaa keskuspankin ohjauskorkoja 0,5 prosenttiyksikköä. Syksyllä keskuspankki teki kaksi suurta 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa.

EKP sanoo, että tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusteella inflaatio ei hidastu toivotusti. Siksi korkoja joudutaan keskuspankin mukaan nostamaan vielä lisää.

"Korkotaso on EKP:n neuvoston tämänhetkisen tulkinnan mukaan saatava nousemaan tasaista tahtia merkittävästi korkeammaksi, ennen kuin sen avulla voidaan hillitä hintakehitystä riittävästi ja varmistaa, ettei inflaation palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen”, EKP sanoo tiedotteessa.

Euroalueella kuluttajahinnat nousivat marraskuussa ennakkotietojen mukaan 10 prosenttia vuoden takaisesta. EKP:n tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä, joten hintojen nousuvauhti oli marraskuussa aivan liian korkea.

EKP aloitti ohjauskorkojensa nostot heinäkuussa. Sen jälkeen korkoja on hilattu ylöspäin erittäin rivakkaan tahtiin.

Tuoreiden päätösten myötä EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko nousee 2,50 prosenttiin, talletuskorko 2,00 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 2,75 prosenttiin.

Korkojen nostamisen ohella EKP ryhtyy lähiaikoina kiristämään rahapolitiikkaansa myös arvopaperiomistuksiaan vähentämällä eli niin sanotulla määrällisellä kiristämisellä.

Keskuspankki päätti tänään, että arvopaperiomistusten määrän annetaan maaliskuusta alkaen pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti.

Päätöksen mukaan sijoitusten määrä EKP:n omaisuuserien osto-ohjelmassa pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuukaudessa ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka. Sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan. Lisätietoja arvopaperiomistusten vähentämisestä annetaan helmikuussa.

EKP:n torstain kokoukseen oli kohdistunut etukäteen paljon mielenkiintoa muun muassa siksi, että keskuspankkiireilla oli erilaisia näkemyksiä siitä, miten suurella koronnostolla EKP:n kannattaisi jatkaa inflaation suitsimista.

Lisäksi asiantuntijoilla oli erilaisia veikkauksia EKP:n korkopäätöksestä. Ennakkoon yleisin arvio oli, että EKP nostaa korkoja 0,5 prosenttiyksikköä. Näin arvioi muun muassa Danske Bank.

Toisaalta esimerkiksi Nordea oli ennakoinut keskuspankin yllättävän ja tekevän jälleen suuren 0,75 prosenttiyksikön koronnoston.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoo tarkemmin keskuspankin päätösten perusteista iltapäivällä pidettävässä lehdistötilaisuudessa.