Rautaruukin myyntipäätös hermostutti vasemmiston
Rautaruukin ja ruotsalaisen Svenskt Stålin (SSAB) yhdistymisaikeet nostattivat vastalauseiden aallon vasemmistossa. Huolena on, millaisia henkilöstövähennyksiä päätöksestä seuraa.
Keskiviikkona SSAB kertoi jättäneensä osakevaihtotarjouksen Rautaruukin omistajille. Yhtiöt arvioivat, että fuusio tehostaa toimintoja ja vie kolmen vuoden kuluessa 900 työpaikkaa.
Päätös tuotiin tiistaina hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokuntaan tiedoksi, kertoo kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (KU 23.1).
Hallituksella ei ollut päätösvaltaa koko asiassa. Arhinmäen mielestä yhdistymistä ei olisi pitänyt hyväksyä toteutuneilla äänivaltaosuuksilla.
Vasemmisto perää omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä Pekka Haavistolta (vihr.) myyntiperusteita.
”Mikä rooli Haavistolla on ollut, ja mitä hän ajattelee asiasta”, sanoo kansanedustaja Risto Kalliorinne MT:lle.
Kalliorinne yllättyi uutisesta, sillä päätöstä valmisteltiin pitkään pienessä porukassa.
”Olimme ulkona koko asiasta”, entinen rautaruukkilainen kommentoi kansanedustajien asemaa.
Kalliorinteen mielestä Rautaruukilla on mahdollisuuksia jatkaa itsenäisenä teräsyhtiönä, eikä myyntiä pidä automaattisesti hyväksyä.
Teräsyhtiöiden yhdistyminen onnistuu, mikäli 90 prosenttia Rautaruukin omistajista hyväksyy osakevaihtotarjouksen.
Kauppa vaatii vielä EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän.
SSAB:n nykyiset omistajat saavat 75 prosenttia sen määräysvallasta ja 58 prosenttia osakkeista.
Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumilla on osakkeista vajaat 17 ja äänivallasta 10 prosenttia.
Käytännössä Rautaruukin nimi jää tulevaisuudessa historiaan ja yhdistyneen yhtiön pääkonttori sijoitetaan Tukholmaan.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
