Vaasan Inka-hankkeen isä uskoo uusiutuvaan energiaan
VAASA (MT)
Kun Vaasa valmistautui hakemaan Innovatiiviset Kaupunkiseudut (Inka) -hanketta, valikoitui hakemuksen painopistealueeksi kestävät energiamuodot.
Dekaani, sähkö- ja automaatiotekniikan professori Erkki Antila vaikutti hankehakemuksen taustalla alusta alkaen.
”Tuolloin elettiin loppuvuotta 2010. Vaasan seudulle on muodostunut merkittävä energiateollisuuden klusteri, joten kestävät energiamuodot oli hyvin luonteva valinta painopistealueeksi. Alusta asti oli selvää, että energia-ala on kärkenämme”, Antila taustoittaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön avasi haun, jonka jälkeen Vaasan kaupunki kutsui koolle teollisuuden ja kaupungin edustajia.
”Energy Vaasa -ryhmä, jonka puitteissa alan toimijat olivat kokoontuneet aiemmin, muodosti rungon hakemusluonnoksen luomisessa.”
Energy Vaasa on henkilöryhmä, joka koostuu muun muassa teollisuuden vaikuttajista sekä konsulteista.
Erkki Antilaa pidetään miehenä Vaasan Inkan takana. Hänen panoksensa oli ratkaiseva, kun Vaasa valikoitui Oulun, Joensuun, Jyväskylän ja Tampereen seuraan viiden Inka-kaupungin joukkoon.
Valtio kohdentaa Inkan puitteissa erityistä rahoitusta Vaasan seudulle energiahankkeisiin. TEM ei jaa rahaa itse, vaan sen tekee Tekes. Valtion rahoitusta aletaan jakaa vuonna 2014.
Antila kuitenkin korostaa, että kokonaisuudesta hyödytään huomattavasti Vaasaa laajemmin.
”Vaasasta on muodostunut viimeistään nyt koko Suomen energiapääkaupunki. Inkan piirissä olevat kaupunkiseudut on kuitenkin vastuutettu huolehtimaan yleisemmin alan kehityksestä. Olemme tehneet aiemmin yhteistyötä eri puolilla Suomea, ja nyt se syventyy entisestään.”
Professorin mukaan on odotettavissa, että lukuisat yhteistyöhankkeet ulottuvat maaseudulle.
”On tärkeää vahvistaa energiaomavaraisia yksiköitä kaikkialla maassa.”
Vaasan kumppanuuskaupungit Inkan puitteissa ovat Lappeenranta ja Pori.
Yritykset muodostavat Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän ytimen. Huippuosaamista alueella on esimerkiksi sähkön tuotannossa, siirrossa ja käytössä, sähköverkkojen suojauksessa, uusiutuvan energiantuotannon ratkaisuissa sekä energiatehokkuudessa.
Innovaatiotoiminnan ja korkeakouluverkon kehittäminen paiskaavat tiiviisti kättä.
”Katsoisin, että yhteistyö kasvaa ja tiivistyy luontaisesti nykyisestään. Yliopistojen sidosryhmien vaikutuspiiri vahvistuu Inkan myötä”, Antila pohtii.
Älykäs energiantuotanto, älykkäät sähköverkot sekä energiatehokkuus ovat tavoitteita, joita kohti edetään erilaisin demonstraatio- ja pilottihankkein.
Antila nimettiin vuonna 2007 professoriksi Vaasan yliopistoon ja 2010 teknillisen tiedekunnan dekaaniksi. Tätä ennen hän ehti työskennellä energia-alalla tietoliikenne- ja automaatiohankkeiden parissa miltei neljän vuosikymmenen ajan.
Hän oli töissä nykyisellä ABB:llä, ja komennukset eri puolilla maailmaa kestivät jopa vuosia.
”Siirtyminen yliopistolle on ollut tässä vaiheessa hyvä ratkaisu. Matkapäiviä ei enää kerry samassa määrin”, 65-vuotias professori toteaa.
Luotto energia-alan nousuun Suomessa on pitkäaikaisella vaikuttajalla vahva.
”Itse ajattelen, että Suomea eteenpäin vieviä teknologisia löydöksiä ilmenee mitä todennäköisimmin tieteenalojen rajapinnassa, eli soveltuvassa tutkimuksessa.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
