Hallitus kiristää otettaan kuntataloudesta
Viime vuosi oli kunnille historian heikoin ja tulevat näyttävät vielä vaikeammilta, kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) perustelee tekeillä olevia lakimuutoksia, jotka aiotaan toteuttaa vuonna 2015.
Kuntien valtionosuuksia ollaan muuttamassa, ja ensimmäiset kuntakohtaiset koelaskelmat valmistuvat ministerin mukaan tässä kuussa.
Hän ennustaa suuria muutoksia ja kuntien välisiä eroja, koska nykyinen laskentapohja ei enää päde.
Hallitus aikoo laittaa kuntien taloudenpitoa kuntoon myös tarttumalla tilinpäätösten alijäämiin.
Lepsuilu loppuisi, kun jatkossa alijäämästä pitäisi päästä eroon neljässä vuodessa tai seurauksena olisi kriisikuntamenettely.
Kunnilta aiotaan myös kieltää vaikeuksilla oleville yhtiöille annettavat takaukset tai lainat, joihin kohdistuu veronmaksajien kannalta suuria riskejä. Samalla aiotaan saada konsernitilit näkyvämmiksi.
Ministeri perusteli keskiviikkona Helsingissä pidetyssä kunta-alan seminaarissa kuntaliitosten tarpeellisuutta.
Hänen mielestään alueen kokonaisetu ratkaisee, joten hyvinvoivien kehyskuntien pitää ottaa vastuuta myös työpaikkoja ja palveluja järjestävän keskuskunnan taloudesta.
”Jos Kotkan kohdalla olisi musta aukko, ei Pyhtäälläkään niin auvoista olisi”, hän vastasi Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttilalle, joka epäili kuntansa järkevyyttä liittyä kriisiytyneen Kotkan kanssa.
Virkkusen mukaan merkkejä yhteistyön tarpeesta ovat juuri isojenkin kuntien ilmestyminen valtion harkinnanvaraisen valtionavun hakijoiksi, kuntien velkaantuminen sekä väestönkehityksen näkymät.
Esimerkiksi Joensuussa viiden kunnan liitosta selvittäneen valtion selvitysmiehen työ ennustaa, että kuntaliitos vähentäisi työvoimatarvetta, tehostaisi kiinteistöjen käyttöä ja vähentäisi investointien päällekkäisyyttä. Syntyisi 25 miljoonan euron ja yhden veroprosenttiyksikön säästö.
Kuntaliitosten tuomia säästöjä epäilleille Virkkunen sanoi, että kuntakohtaiset vaikutukset nähdään vasta, kun tiedetään selvitysalue, palvelut ja henkilöstön tarve.
Virkkunen uskoo kuntauudistuksen toteutuvan tämän vaalikauden aikana eikä tunnu uskovan edes perustuslain estävän sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) vastuukuntamallia.
”Näen Suomessa mieluummin kaksiportaisen mallin eli vahvat kunnat ja valtion kuin Ruotsin mallin, jossa välissä on vielä maakuntataso”, hän sanoi.
Keskustankin esittämä malli, että raha seuraa potilasta sopii kokoomukselle. Ministeri haluaa, että sote-päätökset tehdään kuntien väestömäärien ja maksuosuuksien mukaan eikä nykyisenkaltaisia leikkureita olisi.
Virkkunen ei ole tyytyväinen valtionhallinnon eri ministeriöiden jättämiin listoihin kunnilta karsittavista tehtävistä.
Hänen mukaansa maanantaina jätetyissä ehdotuksissa ei ole pohdittu riittävästi säästöjä, vaikka hallituksen tavoitteena oli nimenomaan keventää kuntien tehtäviä yhdellä miljardilla eurolla.
”Aika montaa tehtävää ehdotettiin vain siirrettäväksi kunnalta valtiolle, mutta eihän se säästä veronmaksajien rahoja”, Virkkunen sanoi MT:lle keskiviikkona.
Hän viittasi esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ajatukseen siirtää kotihoidontuen maksaminen valtiolle.
Virkkunen näkee itse, että esimerkiksi erilaisia kunnille sälytettyjä valvontatehtäviä voisi keventää. Hallitus tekee oman esityksensä marraskuussa.
Virkkunen odottaa paljon myös Kuntaliitolta, jonka karsintaesitystä hän odottaa ensi viikolla.
Keskuskauppakamari katsoo, että kunta-alan työntekijöiden irtisanomissuoja tulisi lyhentää viidestä vuodesta yhteen vuoteen kuntaliitosten yhteydessä.
Näin kunnat voisivat hyötyä kuntaliitoksista nopeammin, toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä perusteli.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
