Annetaan maaseudulle mahdollisuus
Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan paraikaa maaseudun kehittämisen ja yritystukien säädöksiä EU:n uudelle ohjelmakaudelle 2014–2020.
Kyseiset lait ja asetukset toimivat perustana Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiselle. Ohjelmalla tuetaan maaseudun kehittämistä tulevina vuosina sadoilla miljoonilla euroilla.
Suomi on Euroopan unionin maaseutumaisin maa. Pitkien taipaleiden ja harvaan asutun maamme talouden ja väestön viimeaikainen kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa maaseudulle lähipalveluja, saada aikaan yrittäjyyttä ja vaikuttaa oman lähialueen tulevaisuuteen.
Maaseudulla tarkoitetaan tässä tapauksessa koko Suomea lukuun ottamatta yli 30 000 asukkaan kaupunkien keskustoja.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa huomioidaan innovaatioiden tarve ja painotetaan kokeilukulttuuria keinona synnyttää kipeästi tarvittavia uusia palveluita ja työpaikkoja.
Valmisteilla olevissa säädöksissä nämä mahdollisuudet kuitenkin evätään lähes täysin.
Erityisesti maa- ja metsätalousministeriön yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistelema asetus yritystuista on masentavaa luettavaa. Maaseudun mikroyritysten tuet suorastaan romahtavat laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa.
Asetuksen mukaan yritystoimintaa voidaan tukea maatalouden ohessa sivutoimisena, mutta muilta maaseudun yrittäjiltä tuen saaminen sivutoimiseen yrittäjyyteen on poistettu. Voidaankin kysyä, ovatko maatalouden sivuelinkeinot jotenkin parempia kuin muu maaseudun yrittäjyys.
Palveluiden uudelleen järjestämisessä tarvitaan joustavia liikkeitä ja monentasoista mahdollistamista.
Uusien yritysten perustamistukea ei voitaisi myöntää yritykselle, joka tarjoaa palveluja henkilöasiakkaille. Miten tällaisella logiikalla tuotetaan uusia lähipalveluja?
Hanketukien puolella rehottavat turhan hallintobyrokratian vaateet. Keskushallinnossa ylläpidetään kotimaista ylikuntoa hankehallinnon vaatimuksissa samaan aikaan, kun elykeskuksissa ovat meneillään mittavat yt-neuvottelut ja resurssien vähentäminen.
Uusissa säädöksissä esitetään edelleen jokaisen kuitin kopioimista ja toimittamista elykeskuksiin maksuhakemusten yhteydessä. On huomattava, että tällaisen kuittirumban vaatimus ei tule EU-asetuksista, vaan se on täysin kotimainen tulkinta.
Moninkertaiset hanketarkastukset ja tarkastajien tarkastukset takaisivat varmasti riittävän tarkkuuden julkisten varojen käyttöön. Riittää, kun hankehakija voi tarkastuksissa todentaa kustannukset kirjanpitotosittein.
Näin toimii jo esimerkiksi verottaja, joka julkisten varojen hallinnoijana toimii paljon suuremmassa mittakaavassa kuin maaseutuhallinto.
Viranomaistyön tehostamista ei pidä toteuttaa ajamalla kehittämistoiminnan sisältöjä ahtaalle, vaan karsimalla perusteetonta byrokratiaa, johon ei enää kerta kaikkiaan ole varaa eikä aikaa.
Hyvän hallinnon tunnusmerkkejä ovat turhan byrokratian välttäminen sekä asiakkaiden tasavertainen kohtelu.
Eri puolilla maata on menneinä vuosina samoja säädöksiä tulkittu elykeskuksissa eri lailla, mikä on aiheuttanut hakijoiden eriarvoistumista sekä epäluottamuksen lisääntymistä viranomaistoimintaa kohtaan.
Valmisteilla olevilla hanke- ja yritystukien asetuksilla tulee tarkentaa maaseudun kehittämistukilain eri kohtia mahdollisimman yksiselitteisesti ja selkeästi. Liika tulkinnanvaraisuus siirtää lainsäätäjän valtaa aluehallinnon yksittäisille virkamiehille, mikä ei ole kenenkään edun mukaista.
Toivomme, että asetustekstit kirjoitetaan innovaatiot mahdollistaviksi sekä tasavertaisen kohtelun ja hallinnoltaan kevyen toimeenpanon varmistaviksi.
Kirsti Oulasmaa
leader-jaoston puheenjohtaja
Heli Walls
leader-asiamies
Suomen Kylätoiminta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
