Kaivostoiminta kuntauudistuksen takana
Hallitus ajaa tarmokkaasti kuntauudistusta, jonka hyötyjä ei ole kuitenkaan vakuuttavasti voitu osoittaa. Päinvastoin.
Kuntauudistuksella romutetaan lähidemokratia sekä köyhdytetään maaseutu sekä taloudellisesti että henkisesti. Samalla toimitaan vastoin Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaa sekä poljetaan kansalaisten perusoikeuksia.
Mikä on todellinen syy suurkuntien takana?
Samaan aikaan suunnitellaan kaivostoiminnan kasvattamista Suomessa jopa 15-kertaiseksi verrattuna viime vuosikymmenen loppuun (lähde: Suomen Ympäristökeskus). Näistä suunnitelmista ei ole julkisesti juuri keskusteltu.
Luulisi vähintään vihreiden tai luonnonsuojelujärjestöjen puuttuvan asiaan.
Perehtyessäni asiaan hieman tarkemmin alkoi kuva vähitellen kirkastua. Työ- ja elinkeinoministeriö on käyttänyt suuret resurssit markkinoidessaan Suomen maaperän antia monikansallisille kaivosyhtiöille. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö mainostaa Suomen kallioperän olevan poikkeuksellisen rikas. Uusi kaivoslaki astui voimaan 1.7.2011.
Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pekka Nurmi (Luonnontieteilijä 2/2012) kertoo kaivosalan yritysten asettavan Suomen maailman toiseksi kiinnostavimmaksi investointikohteeksi. Samassa artikkelissa kerrotaan, että v. 2010 Suomessa malminetsintään sijoitettiin yhteensä 60,9 miljoonaa euroa! Suomen eduksi on ”tuplaturvallinen ympäristö: vakaa kallioperä ja yhtä vakaa, hyvin toimiva yhteiskunta.”
Suomen mineraalistrategian luovutustilaisuudessa 7.10.2010 Pekka Nurmi on todennut esitelmässään mm. seuraavaa: ”Mineraalialalla on merkittävää potentiaalia vahvistua kansantalouden tukijalaksi erityisesti alueellisen kehityksen näkökulmasta.” sekä: ”Edellyttää julkisen vallan sitoutumista toimintaympäristön ja -edellytysten kehittämiseen.” (www.mineraalistrategia.fi)
Mielenkiintoista luettavaa tarjoaa myös: Maan alla ja päällä -seminaarissa 24.2.2011 esitelmöinyt Saku Vuori: Kaivostoiminnan visiot – kansallinen näkökulma (www.kotu.oulu.fi/projektit/oms/map3/Saku_Vuori.pdf)
Tässä valossa on helppoa ymmärtää päättäjien halu ajaa alas maaseudun toimintaa: on kova kiire tyhjentää maaseutuja, jotta sinne voidaan perustaa kaivostoimintaa. Lupa-asiat hoituvat helpommin ja yleinen vastustus on siten vähäisempää.
Onko hallituksen esittämä kuntakartta suunniteltu siltä pohjalta, että mahdollinen kaivostoiminta sijaitsisi tulevan suurkunnan laitamilla ja siten alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kaivostoiminnan estämiseksi minimoitaisiin? Näin ainakin tapahtuisi kotikunnassani Konnevedellä.
Voidaanko Suomesta enää puhua avoimena yhteiskuntana, jossa asioista keskustellaan rehellisesti? Tällaisella toiminnalla Suomen ylin johto menettää väistämättä kansalaisten luottamuksen. Mikäli kaivosteollisuuden nähdään tulevaisuudessa olevan yksi maamme talouden tukipylväistä, olisi kai reilua tiedottaa asiasta näkyvästi myös kansalaisille.
Tukesin internet-sivuilta varauspäätökset ovat kaikkien luettavissa. Ehkä olisikin syytä maanomistajien tarkistaa, että onko jollain muullakin kuin sinulla itselläsi maasi käyttöön liittyviä suunnitelmia. Geologian tutkimuskeskuksen suunnittelemat tutkimukset löytyvät osoitteesta www.gtk.fi. On myös hyvä tutustua kaivostoiminnan eri vaiheisiin ja oltava tarkkana mahdollisten valitusten tai muistutusten aikarajoissa.
Onko kuntauudistuksessa koira haudattuna – vaiko kenties kuppi kultaa tai kuparia?
Virpi Poikolainen
Konnevesi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
