Elinkeinoministeri Häkämiessallisi sähkölinjat tieluiskiin
Kimmo Haimi Myrskyt kaatoivat lopella paikoin isojakin puita. Pitkistä sähkökatkoista huolimatta henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Fortumin käyttöpäällikkö Jörgen Dahlqvist tutkii myrskytuhoja. Kuva: Viestilehtien arkistoLOPPI (MT)
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) lupaa selvittää lähiaikoina, pitääkö sähköverkkoyhtiöitä patistella tiukemmin sähköjohtojen maakaapelointiin.
Hän haluaa myös uudistaa maantielakia siten, että maajohtojen rakentaminen teiden niin sanotuille sisäluiskille helpottuu.
”Ei ole kuitenkaan edes tavoiteltavaa, että kaikki johdot menisivät maan alle”, Häkämies muistuttaa.
Ministeri on kutsunut sähköyhtiöt palaveriin kuun lopulla. ”Siinä on tarkoitus selvittää, onko maakaapeloinnin vauhti riittävä ja pitäisikö sähkökatkoista maksettavia korvauksia nostaa”, Häkämies sanoi keskiviikkona Lopella, jossa hän tutustui Tapani- ja Hannu-myrskyjen tuhoihin.
Ministeri kuitenkin muistuttaa, että sähköverkkotoiminnan uusi valvontamalli on tullut voimaan vasta vuoden alusta ja siinä on sisäänrakennettuna kannustin investoida uusiin verkkoihin.
Lopella sähkökatkoista kärsi koko kunta. Joillakin alueilla sähköt olivat poikki useita päiviä ja noin sadalle kuntalaiselle jouduttiin järjestämään hätämajoitusta.
”Suurin turhautuminen tuli siitä, että tietoa ei tullut mistään. Sähköyhtiöillä pitäisi olla erityinen yhteyshenkilö suoraan kuntien johtoon. On suorastaan surkuhupaisaa, että minun piti kirjautua Twitteriin, jotta sain yhteyden Fortumiin”, kunnanjohtaja Karoliina Viitanen päivittelee.
Hän kuitenkin myöntää, että esimerkiksi reilut neljä päivää ilman sähköä olleella Mikonkaaren alueella ongelmat olisi vältetty, jos viime kesänä alueen puita olisi harvennettu kovemmalla kädellä.
”Silloin asukkaat halusivat säilyttää suojavyöhykkeen asuntoalueen ja tien välissä, mutta näin jälkikäteen ajatellen olisi tietysti pitänyt toimia toisin.”
Lopen kunnantalolla järjestetyssä yleisötilaisuudesta sähköyhtiöt saivat kuulla kunniansa.
”Monopolitoiminta ja voitontavoittelu on hankala yhdistelmä. Yhtiöille on halvempaa maksaa 700 euron sakkomaksu kuin investoida uusiin verkkoihin”, Lopella ympärivuotisena kesäasukkaana asuva Tapio Laakso epäili. Hänellä sähköt olivat poikki kahdeksan vuorokautta.
LNI-Verkon toimitusjohtaja Tapani Liuhala muistutti, että sähköverkkotoiminnan valvontamalli rankaisee yhtiöitä korjauskuluista ja sähkökatkoista.
Hän korosti, että varsinkin vuoden 2001 Janika-myrskystä on Vattenfallilla otettu opiksi.
”Meillä on tehty paljon työtä esimerkiksi tiedottamisen parantamisessa. Olemme lisäksi rakentaneet jo kolmen vuoden ajan kaikki uudet verkot maan alle”, Liuhala luetteli.
Vattenfallin tiedotuspalvelu ja tekstiviesti-ilmoitukset saivat yleisön joukosta kiitostakin. Fortumia edustanut johtaja Timo Karttunen joutui sen sijaan myöntämään, että yhtiön internet- ja sähköpostipalvelut eivät pahimpaan aikaan toimineet.
”Olen erittäin pahoillani asiakkaittemme puolesta. Kaikki voitava on kuitenkin pyritty tekemään. Kaikkiaan myrskytuhojen korjausta ja asiakaspalvelua hoiti meillä noin 900 henkeä lähes ympäri vuorokauden”, Karttunen perusteli.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
