Ammattimainen marjastus risoo metsänomistajia: Ongelmana erityisesti pihapiiristä poimiminen

Metsänomistajat hyväksyvät kotitarvepoiminnan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Moni metsänomistaja haluaa rajoittaa ammattimaista ulkomaalaisten ammattipoimijoiden harjoittamaa poimintaa. Kuva: Timo lindholm

Valtaosa metsänomistajista pitää jokamiehenoikeutta toimivana käytäntönä marjastuksessa. Eniten metsänomistajia närästävät ulkomaiset ammattipoimijat.

Pahimmillaan ammattimaisesti marjoja poimivien ulkomaalaisten kohtaaminen on johtanut marjaraivoon. Kulttuurien kohtaaminen ei ole aina sujunut sopuisasti.

Luonnonvarakeskuksen (Luken) mukaan ristiriitojen taustalla on suurimittainen kaupallinen poiminta. Se on poikinut keskustelun jokamiehenoikeuksien rajoittamisesta.

"Metsänomistajien kokemat ongelmat tuntuvat johtuvan siitä, etteivät ulkomaalaiset poimijat tunne paikallista poimintakulttuuria. Myöskään intensiiviseen poimintatapaan ei ole totuttu, koska se eroaa perinteisestä suomalaisesta poimintatavasta. Ulkomaalaisia poimijoita on syytetty myös esimerkiksi roskaamisesta", kertoo tutkija Veera Tahvanainen.

Suomalaiset marjanpoimijat pysyttelevät mielellään näköetäisyyden päässä toisistaan. Myös taloihin on pidetty pitkät etäisyydet. Nämä ovat asioita, joihin muut kuin suomalaisiin poimintatapoihin tottuneet eivät aina osaa kiinnittää huomiota.

Luken tuore selvitys pureutuu kainuulaisten ja pohjoiskarjalaisten metsänomistajien näkemyksiin jokamiehenoikeuksilla tapahtuvaan marjastukseen ja sienestykseen. Tulosten perusteella lähes kaksi kolmasosaa metsänomistajista pitää jokamiehenoikeuksiin perustuvaa marjastusta ja sienestämistä toimivana käytäntönä.

Täysin ongelmaton tilanne ei kuitenkaan ole. Lähes joka viides metsänomistaja on kohdannut jokamiehenoikeuksiin liittyviä ongelmia omissa metsissään.

Metsänomistajat eivät pitäneet kotitarvepoimintaa ongelmana. Sen sijaan metsänomistajat kaipasivat organisoidun kaupallisen poiminnan rajoittamista. Etenkin jos poimijat olivat ulkomaalaisia tai tulivat muilta paikkakunnilta.

Periaatteissa marjanpoimintaa olisi mahdollista jopa tehostaa.

"Suurin osa marjoista jää metsään. Käytännössä niitä kaikkia on tietenkin mahdoton saada talteen. Se vaatisi melkoista patikoimista, sillä teitä pitkin ei pääse kaikkialle."

Tahvanainen arvioi, että marjoilla ja sienillä on suurin merkitys juuri itä- ja pohjoissuomalaisille metsänomistajille.

"Lähes kaikki kyselyyn vastanneet metsänomistajat poimivat itse marjoja tai sieniä. Marjanpoiminnalla oli suuri merkitys heidän kotitalouksilleen."

Marjaraivon ja ristiriitojen lievittämiseen tutkijat tarjoavat tiedon levittämistä. Ulkomaalaisille marjanpoimijoille pitää selittää hyvät poimintakäytännöt. Siihen kuuluu tieto siitä, miten lähelle taloja poiminnan voi ulottaa.

Myös vuoropuhelu maanomistajien ja marjayritysten välillä on tarpeen.

"Marjayritysten kannattaisi kertoa esimerkiksi milloin ja missä poimintaa tapahtuu. Silloin ulkomaalaisten poimijoiden ilmestyminen metsään ei tule yllätyksenä maanomistajalle."

Yhteisten pelisääntöjen noudattamisessa ollaan jo pitkällä. Ohjeistukset ja yhteystietojen esilläolo helpottavat ongelmatilanteiden ratkaisua ja ehkäisevät konfliktien syntymistä.

Lue myös:

Sateet tekivät puolukkasadosta survosta, laadukasta tuorepuolukkaa kehnosti tarjolla

Hyvä marjavuosi on ollut poimijalle huono - mustikan hinta putosi reippaasti