Hallitus joutuu varautumaan levottomaan työmarkkinavuoteen
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen keskeinen tavoite on ollut synnyttää yhteiskuntasopimus, jolla tavoitellaan merkittävää kilpailukyky- ja tuottavuusloikkaa.
Hallitus on käynyt kuluvan vuoden aikana peräti kolme neuvottelukierrosta työmarkkinaosapuolten kanssa.
Neljäs neuvottelukierros käytiin työmarkkinaosapuolten kesken ilman hallitusta. Kaikki yritykset päättyivät tuloksettomina.
”Työmarkkinajärjestelmä ei
näytä kykenevän tekemään tämän ajan vaatimia päätöksiä”, kommentoi pääministeri Sipilä yhteiskuntasopimuksen viimeisintä kaatumista joulukuun alussa.
Viimeisin yritys sopuun pääsemiseksi näytti olevan aidosti kova, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n toiminta käytännössä romutti sovun.
EK ilmoitti marraskuussa, ettei se tee enää ensi huhtikuun jälkeen keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. EK:n ilmoituksen ajoitus neljännen neuvottelukierroksen kynnyksellä lisäsi vaikeusastetta yhteiskuntasopimusneuvotteluissa.
Lopullisen irtioton teki kuitenkin lakkoherkkä AKT, joka puheenjohtajansa Marko Piiraisen suulla irtautui omapäisesti neuvotteluista. Samalla koko yhteiskuntasopimus romuttui.
Piiraisen ilmoitus tuli yllätyksenä SAK:n johdolle sekä muille liitoille.
Piiraisen veto herätti rajua kritiikkiä niin hallituspuolueiden, työnantajaosapuolen kuin muiden ammattiliittojenkin tahoilta.
Erityisesti työntekijäosapuolen edustajille on ollut vaikeaa sitoutua hallituksen ajamaan yhteiskuntasopimukseen, sillä esillä ovat käytännössä olleet palkanalennukset ja työehtojen heikennykset.
Tehtävillä ratkaisuilla hallitus pyrkii paikkaamaan Suomen viime vuosina rapautunutta kilpailukykyä.
Jo neljännen yhteiskuntasopimusyrityksen kaaduttua Sipilän hallitus uhkaa työelämän pakkolaeilla.
”Onko ongelmiemme vakavuutta ymmärretty yhteiskunnassa laajemmin? Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta päättyivät tuloksettomina”, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen kirjoitti Suomenmaan kolumnissaan joulun alla.
Vanhanen kuitenkin toivoo, että moneen otteeseen kariutuneita työmarkkinaneuvotteluita vielä jatkettaisiin.
”Aikaa on, mutta ei loputtomiin. Keskustalla on määrätietoisuutta tehdä uudistuksia myös pakottavalla lainsäädännöllä, jos järjestöt eivät pääse tulokseen”, Vanhanen painottaa.
Pääministeri Sipilän mukaan pakkolakiesitykset tulevat eduskuntaan helmikuussa.
Sipilän hallitus joutuu varautumaan levottomaan työmarkkinavuoteen 2016.
Edessä on pahimmassa tapauksessa kasvavan rauhattomuuden kausi sekä työmarkkinoilla että politiikassa yleisemmin.
Jukka Koivula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
