Maa- ja metsätalousministeriöllekovat moitteet Keuruun susi-illassa
Kari Kotiranta halusi tietää, missä päin pedot liikkuvat. Susia pelkääviä maalaisia pidetään hänen mielestään tolloina. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoKEURUU (MT)
Suurpetoasioissa järki on pettänyt, Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen alueen riistaneuvoston puheenjohtaja Leo Houhala sanoi. Houhala arvosteli voimakkaasti maa- ja metsätalousministeriön susipolitiikkaa viime torstaina Keuruun Haapamäen susi-illassa.
Houhala tuomitsi laittomat susien ja muiden suurpetojen tappamiset, vaikka laillisia keinoja suurpeto-ongelman hoitoon ei tunnu olevan.
Keuruulaisten metsästäjien anomus kahden pihasuden tappamisesta hylättiin. Nyt on vetämässä uusi poikkeuslupahakemus yhden suden tappamiseksi.
Tulevaan sudenhoitosuunnitelmaan Houhala toivoi mahdollisimman paljon kirjallisia näkemyksiä. Kylätoimikuntien, metsästysseurojen ja kaikkien paikallisten on nyt kerrottava, miten he haluavat tulevaisuudessa asioiden olevan.
Nykytilanne on Houhalan mielestä kestämätön. Keuruulla petopaine on kohtuuton, seudulla on Suomen tiheimpiin kuuluva karhukanta, suuri susilauma ja paljon ilveksiä.
Virtain, Keuruun ja Ähtärin rajamaille ilmestyi susilauma viitisen vuotta sitten. Alussa sudet tappoivat ainakin kahdeksan koiraa kahdessa vuodessa, suurpetoyhdysmies Jari Päivärinta kertoi.
Vuosina 2010–11 ei mennyt susille yhtään koiraa.
Viime vuonna susilauman reviiri pieneni murto-osaan entisestä yli 100 000 hehtaarista ja koiravahingot lisääntyivät. Nyt susilauma kulkee pihoissa jatkuvasti.
Keuruun laumasta pannoitettiin kolme sutta. Kaksi niistä on vielä seutukunnalla, yksi lähti pohjoiseen.
Kylävoimaa-hankkeen järjestämään tilaisuuteen oli ahtautunut noin 160 ihmistä Haapamäen Suojaan. Kun tilaisuuden puheenjohtaja Mauri Koskela kysyi, kuinka monella on omakohtainen kokemus pedoista. Noin puolet väestä viittasi.
Kari Kotiranta kaipasi tietoa, missä päin pedot kulloinkin liikkuvat. Ihmisten pelkotilojen vähättely on hänen mielestään maaseudun kiusaamista. Karhut ovat rikkoneet kompostit hänen pihassaan.
”Ei pelota yhtään”, Reijo Hynönen vakuutti. Hän on kerran nähnyt karhun pyörälenkillä, saunapolun yli ilvekset kulkevat jatkuvasti.
Anna-Liisa Saarilampi on ollut innokas pyöräilijä. Enää hän ei lähde ainakaan metsäteille pyörällä. Hän on nähnyt karhun kahdesti.
Ylikonstaapeli Risto Laakso otti kysyttäessä kantaa petojen hätistämiseen pihasta. Kohti ei saa ampua kovilla eikä taajamassa edes ilmaan. Luvallisia kumiluoteja tavallisilla ihmisillä ei Laakson mielestä ole.
Hätävarjelutilanteessa voi suojata omaisuutta ja itseään, mutta suojattavan kohteen pitäisi olla suurpetoa arvokkaampi. Laakso toivoi, että puheissa pysyttäisiin totuudessa, petopelkoa ei pidä lietsoa.
”Soitto hätäkeskukseen ei tuo lemmikkiä takaisin, jos susi on koiran tai kissan vienyt”, Kaija Asunmaa korosti. Hän kysyi, mikä on tilanne kymmenen vuoden kuluttua, kun jo ollaan petojen kanssa kädettömiä. Lapsiperheitä asuu petojen keskellä ja lisää haluaisi muuttaa.
Matti Aalto oli ainoana petojen puolella. Hänen mielestään susi pyydystää pieniä petoja, mikä johtaa esimerkiksi lintukantojen paranemiseen.
Kaarlo Arppe ei tarvitse yhtään sutta, kuollut susi on hänen mielestään kaikkein paras.
Arppe sai saliyleisöltä illan toiset aplodit. Toisen kerran väki taputti käsiään, kun Houhala vaati Päivärintaa ja muitakin heti lopettamaan petojen haaskaruokinnan.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
