Vedenkorkeus kiristääpinnaa Saimaan rannoilla
Saimaan tulvapenkereissä ei riitä korkeus Punkaharjun Vuoriniemessä. Tynkkylän Lomaniemessä veden pinta on pellon pinnan tasolle.
”Sieltä nyt jo vettä tulee läpi patopenkereistä. Pumpuilla pumpataan Saimaan vettä takaisin Saimaaseen”, kertoo Arto Heikkonen.
”Jokainen tietää, mitä sähkö tänä päivänä maksaa. On turhauttavaa ja hirmu kallista pitää hommaa yllä.”
Sähkölaskun maksaminen on kuitenkin pienempi paha. Jos pumppuja ei olisi, 40 hehtaarin metsä- ja peltoalueella olisi nyt 40 senttiä vettä. Heikkosta mietityttää, miten pumput jaksavat toimia talven yli.
Pihlajaveden rannalla sijaitsevalla 125 hehtaarin tilalla on matkailualue, metsää ja viljelyä. Sukupolvenvaihdos on tehty: Arto Heikkonen auttelee tilaa isännöivää Jukka Heikkosta kiireissä.
Saimaan pinta alkoi nousta kesällä. Arto Heikkosen mielestä tuhannen kuution lisäjuoksutus ei näytä riittävän.
Eniten häntä harmittaa ravinteiden huuhtoutuminen.
Vedet huuhtovat jo ravinteita pelloilta ja metsistä Saimaaseen. Heikkonen pitää typen ja fosforin liukenemista Saimaan rannoilta Talvivaaran katastrofia isompana ympäristöongelmana.
”Meilläkin oli vasta pari kolme vuotta sitten suometsät lannoitettu, nyt ne lannoitteet iloisesti huuhtoutuvat Saimaaseen.”
”Metsänomistajat ja maanviljelijät emme mahda mitään. Pellolle tullut vesi seisoo kuukaudesta toiseen ja irrottaa sieltä ravinteita.”
”Jossain vaiheessa syylliset löytyvät juuri maanomistajista, kun vesistöt rehevöityvät.”
Huoli ravinteiden huuhtoutumisesta Saimaaseen on myös MTK-Etelä-Savolla ja alueen MTK-yhdistyksillä, sekä Savonlinnan kaupungilla.
Tuottajaliitto vetosi kuun alussa maa- ja metsätalousministeriöön, ympäristöministeriöön ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jotta Saimaan lisäjuoksutusten määrä saataisiin maksimitasoon.
Toiminnanjohtaja Vesa Kallio kertoo, että erityisesti Puruveden seudulla tilat eivät ole päässeet levittämään lantaa, kun vedenpinta on niin korkealla ja pellot märkiä. Osalla syysmuokkauksia ja -kylvöjä jäänyt tekemättä. Samoja ongelmia on ollut myös MTK-Kaakkois-Suomen alueella.
”Kevät meitä pelottaa. Jos sateet jatkuvat ja sulamisvesiä on paljon, lantaongelma kumuloituu”, Kallio sanoo.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) vastasi vetoomukseen viime viikolla, että ministeriö yhtyy Kaakkois-Suomen elykeskuksen kantaan: edellytyksiä juoksutusten lisäämiselle ei ole.
Myös Savonlinnan kaupunki on lähestynyt ministeriöitä kahteen otteeseen, syys- ja marraskuussa. Kaupunki vaatii välittömiä toimia, jotta Saimaan vedenpinta saadaan laskemaan 20–30 senttiä ennen talvikautta.
Korkea vedenpinta on vaikeuttanut lossiliikennettä, aiheuttanut ongelmia hulevesiverkolle ja tuonut päänvaivaa vesirajaan rakennetuille matalalattiaisille mökeille.
”Savonlinnassa on jonkun verran on alavia metsiä ja peltoja. Jos vedenpinta jäätyy näille korkeuksille, maa- ja metsätaloudelle tulee haittaa”, sanoo Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen.
Arto Heikkosen syyttävä sormi näyttää alueen elykeskukseen.
”Siellä ei uskota maallikkoihmisiä yhtään. Täällä nähdään tuho ja ongelma, siellä vaan seurataan keskimääräisiä arvoja.”
Heikkosen mielestä kaikki johtuu siitä, että ennakointi on pahasti myöhässä.
Matkailualueen rantametsikkö on alkanut jo kaatuilla järveen. Aallokko syö maata pois juurien alta.
”Kun voimalaitosyhtiö varastoi vettä yksityisten maille, tuntuu että se on ihan normaalia. Koska Saimaan rantaviivan pituus on noin 1 500 kilometriä, varastointialuetta on tuhansia hehtaareja”, Heikkonen ihmettelee. PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
