Cap-asetukseen esitetään uutta ”Suomi-pykälää”
Viljelijät osoittivat mieltään 141-tuen puolesta heinäkuussa, kun EU-komission maatalousosaston pääjohtaja Jerzy Plewa vieraili Suomessa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Cap-uudistuksen siirtymäkauden asetukseen esitetään uutta ”Suomi-pykälää”, joka käytännössä vastaa sisällöltään Suomen EU-liittymissopimukseen kuuluvaa 141-artiklaa.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) esittämä muutos mahdollistaisi jatkossakin Etelä-Suomen kansallisen tuen maksamisen EU-komission luvalla.
”Tavoitteena on saada Etelä-Suomen kansallinen tuki vakaammalle pohjalle ja osaksi EU:n yleistä maatalouspolitiikkaa”, Sarvamaa perustelee.
Sarvamaan lisäksi aloitteen takana ovat parlamentin konservatiiviryhmän maatalousvastaava, saksalainen Albert Dess ja markkina-asetuksen esittelijänä toimiva ranskalainen Michel Dantin.
MT:n tietojen mukaan lisäys sopisi myös komissiolle, joka on suhtautunut nihkeästi varsinaisen 141-tuen jatkumiseen. Komission lakimiesten mielestä 141 on EU:hun liittymisen jälkeinen siirtymäkauden tuki, eikä laillisuusperusta enää kestä sen jatkamista.
Uuden cap-pykälän nojalla komissio sen sijaan voisi antaa luvan jatkaa Etelä-Suomen kansallisen tuen maksua.
Sarvamaan mielestä lakipykälän numerolla ei ole väliä, jos tuet voivat jatkua. ”On erittäin hyvä asia Suomen maataloudelle, jos tämä saadaan läpi.”
Esityksen mukaan tukea voitaisiin maksaa vuoteen 2020 asti, kunhan tukitaso sinä aikana laskee. Teoriassa pykälän voimassaoloa voitaisiin jatkaa senkin jälkeen.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä on myönteistä, että EU-parlamentissa etsitään uusia keinoja Etelä-Suomen kansallisten tukien jatkumiselle. Marttilan mukaan mahdollinen uusi pykälä ei kuitenkaan voi korvata 141:tä.
”On hyvä, jos joku osaratkaisu löytyy tätä kautta, mutta samalla pitää varmistaa, ettei 141:n pohjaa lähdetä murentamaan.”
Muutosesityksen läpimenoa parlamentissa on vaikea ennustaa.
Konservatiiviryhmän lisäksi se tarvitsisi tuekseen europarlamentaarikkoja muistakin poliittisista ryhmistä. Alustavan tiedon mukaan parlamentin maatalousvaliokunta äänestää asiasta syyskuun lopulla.
Täysistuntoon siirtymäkauden asetus on tulossa marraskuussa.
Parlamentin lisäksi esitys tarvitsee myös ministerineuvoston siunauksen. MT:n tietojen mukaan maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) on nostamassa asian neuvoston pöydälle.
Perinteisesti 141-tuki on herättänyt närää varsinkin Ruotsissa, jossa samanlaista tukimuotoa ei ole. Vastustusta esitys voi kohdata myös Suomenlahden eteläpuolelta Virosta.
Yritys 141:n korvaamiseksi ei sinänsä vaikuta komission kanssa käytäviin tukineuvotteluihin. Hallitus on jättämässä 141-esityksensä komissiolle syyskuun lopulla ja päätöksiä odotetaan lokakuussa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
