Vähäkyrö taisteleeVaasan valtuustopaikoista
VÄHÄKYRÖ (MT)
Kuntien määrä vähentyy kuluvan valtuustokauden aikana 28:lla. Yksi lakkautettavista kunnista on pohjalainen Vähäkyrö, joka liittyy ensi vuoden alussa Vaasan kaupunkiin.
Kuntaliitos sulauttaa lakkautettavan kunnan valtuuston yhteiseen kaupunginvaltuustoon. Vaasan valtuutettujen määrää kasvatetaan liitoksen vuoksi kahdeksalla.
Maaseudun Tulevaisuus kävi Vähässäkyrössä kuulostelemassa kuntalaisten mietteitä tulevasta vaasalaisuudesta. Päällimmäisenä nousi huoli terveyspalveluiden säilymisestä sekä päätöksenteon karkaamisesta liian kauas.
Toisaalta vaasalaisia ei nähty uhkana, vaan neuvottelut sujuivat valtuutettujen mukaan hyvässä yhteishengessä.
Vähänkyrön kunnanvaltuutettua Merja Rintamäkeä (kesk.) huolestuttaa, miten noin 4 800 asukkaan Vähäkyrö saa äänensä kuuluviin 60 000 asukkaan Vaasassa. Rintamäki vastusti kuntaliitosta muiden keskustalaisten tapaan.
”Vähäkyrö on liian pieni rikka Vaasan valtuustossa”, hän tuumaa.
Rintamäki ajoi Vähänkyrön, Isonkyrön ja Laihian yhdistymistä Kyrönmaan kunnaksi.
”Samanhenkiset maaseutupitäjät olisivat myöhemmin voineet yhdessä liittyä Vaasaan.”
Maitotilan emäntä pelkää, että liitos hidastaa lupien käsittelyä, kun asukasmäärä on Vaasassa moninkertainen.
”Pitää vain toivoa, etteivät maanviljelijät mene jonon hännille, vaan meitä kohdeltaisiin kuin yrityksiä.”
Kun liitos Vaasan kanssa on kuitenkin jo päätetty, Rintamäki toivoo, että Vaasa ottaa Vähänkyrön tosissaan ja toimii esimerkkinä muille suurille kunnille, että liitos toimii.
Rintamäki myöntää, ettei Vähäkyrö olisi enää pärjännyt yksin.
”Kunnille kasataan jatkuvasti lisää tehtäviä, mutta vain vähän euroja”, hän toteaa.
Uudistuva Vähäkyrö ry:tä kuluvalla valtuustokaudella edustava opettaja Anne-Marie Viinamäki näkee kuntaliitoksen luontevana päätöksenä, sillä jo nyt 44 prosenttia vähäkyröläisistä työikäisistä käy töissä Vaasassa.
Yhteisen maarajan puuttumistakaan hän ei näe kummallisena, sillä välimatkaa rajojen välillä on vain muutama kilometri.
”Vähäkyrö tarvitsee lisää asukkaita, jotta palvelut säilyvät. Vaasa taas tarvitsee tilaa uusille yrityksille. Kun Vaasa satsaa Vähäänkyröön, tänne saadaan lisää ihmisiä”, Viinamäki linjaa.
Merikaarron koulun rehtorina työskentelevä Viinamäki kiittelee Vaasan ja Vähänkyrön tekemää kuntaliitossopimusta erittäin hyväksi.
”Onneksi liitos tehtiin ajoissa ennen Kataisen hallituksen ajamaa rakenneuudistusta, sillä nyt saimme neuvoteltua sopimukseen monia meitä hyödyttäviä ehtoja. Jos monta kuntaa liittyy samaan aikaan, näin kattavaa sopimusta tuskin saadaan tehtyä.”
Viinamäki torppaa Rintamäen epäilyt, että kuntien tekemä liitossopimus ei olisi laillisesti sitova. Erityisasiantuntija Arto Koski Kuntaliitosta vahvistaa asian.
”Liitossopimus on juridisesti sitova asiakirja. Se on voimassa kolme vuotta.”
Molemmat naiset uskovat, ettei vähäkyröläisyys unohdu, vaikka kunta liittyy Vaasaan.
”Päinvastoin, vähäkyröläinen identiteetti vain kasvaa ja omasta kotiseudusta ollaan ylpeitä”, Viinamäki pohtii.
Kunnanvaltuutetut ovat yhtä mieltä myös siitä, että on paljolti heistä itsestään kiinni, saavatko he Vaasassa äänensä kuuluviin.
”Emme saa passivoitua”, Rintamäki painottaa.
Hän harmittelee, että ehdokkaita on ollut vaikea värvätä.
”Monia mietityttää, miten paljon pitää tietää suuren kunnan asioista. Myös fyysinen etäisyys ja täysin uudet naamat saattavat epäilyttää.”
Rintamäki pyrkii Vaasan valtuustoon keskustan ja Viinamäki kokoomuksen listoilta, mutta molemmille on tärkeää, että nimenomaan vähäkyröläisiä ehdokkaita pääsee läpi.
”4–5 vähäkyröläistä valtuustossa olisi hyvä tulos. Vähäkyröläisten äänet eivät yksin riitä, vaan siihen tarvitaan myös vaasalaisten ääniä”, Rintamäki miettii.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
