60-vuotias EU viettää tänään syntymäpäivää ja etsii uutta suuntaa: Brexit muuttaa lähes kaiken

Kuva: Jukka Pasonen

”Kuusi Euroopan maata yhdistivät maanantaina kohtalonsa kaupan ja atomiteollisuuden alalla Rooman...”, näin alkoi Maaseudun Tulevaisuuden etusivun uutinen 25. maaliskuuta vuonna 1957.

Uutinen kertoi Euroopan talousyhteisön EEC:n perustamisesta. EEC oli EU:n edeltäjä.

Tuosta kohtalojen kytkystä on huomenna lauantaina kulunut 60 vuotta. Kuuden maan joukko on laajentunut 28 valtion yhteisöksi.

Vuosipäivä on sopiva hetki miettiä unionin tulevaisuutta. Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen haluaa, että siihen osallistuisivat kaikki.

”Jätetään sivuun ajatus, että EU on huono. Unohdetaan unelmointi ja katsotaan sisältöä”, Katainen miettii keskustelun lähtökohtia.

Kansalaisten keskuudessa 60-vuotias EU on varsin suosittu. Jäsenyyden puolesta äänestäisi nyt 60 prosenttia suomalaisista, Eurobarometri kertoo. Yhteisvaluutta euroa suomalaisista kannattaa 78 prosenttia.

EU:n tasolla 67 prosenttia tuntee itsensä EU-kansalaisiksi ja puolet suhtautuu myönteisesti unionin tulevaisuuteen. Barometrin mukaan EU:hun luotetaan enemmän kuin kansallisiin hallituksiin.

Suosiosta huolimatta EU:lla ei mene hyvin juuri nyt. Liikkeellä on hajottavia voimia ja EU:lla on pitkä perinne etäännyttää kansalaista päätöksenteosta.

Siksi tulevaisuusajattelun on onnistuttava. Katseet kääntyvät johtajiin.

”Kansalaisten kokema mielekkyys puuttuu. Kymmenen vuotta sitten EU oli muodikas. Talouskriisin aikaan se katosi”, Katainen kertoi toimittajille Strasbourgissa viikko sitten.

Kansalaiset täytyy sitouttaa uudestaan yhteisiin tavoitteisiin, eikä haaveiluun ole nyt varaa.

”Terrorismin torjunta, ilmastonmuutos, puolustus, ulkorajojen valvonta”, Katainen luettelee esimerkkejä, joista täytyy valita mitä ruvetaan yhdessä toteuttamaan.

Vuosipäivää enemmän tulevaisuutta pakottaa ajattelemaan tosiasia, että 28 onkin pian 27. EU valmistautuu Britannian lähtöön ja se muuttaa kaiken.

”Silloin syntyy uusi EU. EU-27 on maantieteellisesti ja sisällöllisesti erilainen”, Katainen sanoo.

Britannian ero näyttää varmalta, mutta jäseniä voi myös tulla lisää. Länsi-Balkanilta voi löytyä liittymisestä kiinnostuneita maita.

Balkanin nykykehitys kuitenkin huolestuttaa.

”Siellä kamppaillaan, suuntaudutaanko Venäjän syliin vai EU:n arvopohjaan. Sillä on iso merkitys Euroopan vakauden kannalta.”

Katainen myöntää, että EU ei ole ollut alueella riittävästi läsnä.

EU-maiden johtajat viettävät unionin 60-vuotisjuhlaa tänään Italiassa. He allekirjoittavat Roomassa julistuksen, jossa EU:n tavoitteiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana määritellään turvallisuus, kilpailukyky ja vauraus, sosiaalinen vastuullisuus sekä merkittävä rooli maailmassa.

Tavoitteet ovat linjassa EU:n alkuperäisen ajatuksen kanssa. Se on rauhan säilyttäminen Euroopassa.

Tulevaisuuskeskustelun pohjaksi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker antoi viisi vaihtoehtoa. Niistä punotaan lopulta yhteinen suunta.

Käytännössä keskustelu tiivistyy sen ympärille, eteneekö EU yhtenä vai voivatko maat edetä eri tahtia.

Keskustelun ongelma on, että jako tulkitaan varsinkin Itä-Euroopassa hyväksi ja huonoksi. Hyvät haluavat tiiviimpää yhteistyötä ja huonot väljempää.

Suomi ei vastusta eritahtisuutta. Mutta mukaan yhteistyöhön pitää olla mahdollista liittyä myöhemminkin.

Katainen ei halua neuvoa Suomea, mutta kehottaa pyrkimään päätöksiä tekeviin pöytiin.

”Valtiovallan perustehtävä on äänen ja vaikutusvallan maksimointi siellä missä Suomen asioista päätetään”, Katainen kommentoi.

Kataisen mielestä tärkeää olisi, että EU pystyy tekemään suunnasta yhteisen päätöksen.

”Suunta ei saa olla ajautumisen tulos.”