Matkailun monet kasvot paljastuvat maakunnissa
Jarkko Sirkiä Kiinalaiselle Wen Piaolle ja hänen äidilleen Suomi on yksi kohde Euroopan-kiertueella. Syykin on selvä. ”Tämähän on viikinkien koti. Ihmiset ovat avoimia ja maa on niin kaunis.” Kuva: Viestilehtien arkistoMatkailualalla myllertää maakunnissa. Kiinalaisten määrä kasvaa ja venäläisten hupenee.
Aasialaisia yöpyi Suomessa alkuvuodesta lähes 10 prosenttia aiempaa vuotta enemmän.
Kotimarkkinat ovat edelleen useimmille tärkein.
Mitä uudet turistivirrat löytävät Lapin ja Helsingin välistä? MT kysyi asiaa kolmesta maakunnasta ja löysi kolme erilaista tapaa houkutella matkailijoita.
Maakuntien valtit paljastavat, ettei Suomen matkailun tulevaisuus lepää yhden kortin varassa.
Keski-Pohjanmaa nostaa häntäänsä verkon kautta.
”Olemme pyrkineet tuomaan itseämme esille esimerkiksi sosiaalisen median eri kanavilla”, kertoo Kokkolan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jaska Pensaari.
”Länsirannikko ei ole matkailukohteena tunnetuin, joten siinä on vielä tekemistä.”
Kotimaa on Keski-Pohjanmaalla tärkein markkina: turisteja on vuosittain 130 000, joista 15 prosenttia on ulkomaalaisia.
Mikä alueessa kiehtoo turisteja? ”Vanha kaupunki on ykkönen. Meillä on myös saaristo sekä majakkasaari Tankar, Kokkolan saariston vetonaula.”
Pohjois-Savossa matkailijoita on toistaiseksi enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan – venäläisten turistien kadosta huolimatta.
Kotimaanmatkailu on kasvanut alueella kuluvan vuoden aikana. Laskettelukeskus Tahko houkutti vieraita.
Pohjois-Savossa on käynyt aiempaa vuotta enemmän myös aasialaisturisteja, mutta määrät ovat toistaiseksi pieniä.
”Orastava kasvu Suomeen ja Eurooppaan ei ole vielä toteutunut suuressa mittakaavassa Pohjois-Savoon siitä huolimatta, että Shanghai on Kuopion ystävyyskaupunki”, Kuopio-Tahkon toimitusjohtaja Wille Markkanen toteaa.
Yliopistokaupunki houkuttaa kävijöitä tasaisesti opiskelijoiden ja liikematkailun kautta. ”Kapasiteetti majoituksessa pelaa nätisti”, Markkanen toteaa.
”Pohjois-Savon pelastus on monipuolisuus. Emme ole vain lumen tai kesän varassa.”
Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Susanna Saastamoinen vastaa puhelimeensa kesken töiden. Ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa on juuri laskettu koskea – puuveneellä.
Pohjois-Karjalassa erämaan ainutlaatuisuuden toivotaan houkuttavan alueelle lisää turisteja.
”Ruokateema on entistä tärkeämpi, paljon tehdään yrtteihin ja riistaruokaan liittyviä asioita. Myös hyvinvointiteema on keskeinen: metsäjooga ja sauna, hiljaisuus ja rauha.”
Maaliskuussa ampumahiihdon MM-kisat vetivät alueelle kansainvälisiä vieraita Skandinaviasta ja EU:n alueelta.
Kasvu on kuitenkin osa suurempaa, Keski-Eurooppaan suuntautuvaa markkinointistrategiaa. ”Meillä on ollut aikoinaan saksankielisiltä alueilta enemmän turisteja kuin nyt. Se markkina saadaan nytkin nopeasti auki.”
Venäjän tilanne avaa Saastamoisen mukaan matkailualalla myös mahdollisuuksia. ”Laatuun ja sisältöön joudutaan nyt kiinnittämään enemmän huomiota, mikä on hyvin positiivinen asia.”
Saastamoinen muistuttaa, etteivät alueorganisaatioiden resurssit ole riittäviä ylläpitämään kansainvälistä turismia.
”Valtion tuki on yksi tekijä, jolla Ruotsi meidät ohittaa.”
Määrärahojen leikkauksen kohteeksi joutunut VisitFinland on yksi niistä kanavista, joiden kautta Suomi näkyy kansainvälisillä markkinoilla.
Tuulikki Viilo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
