Leikkauslistojen lisäksi kasvupaketti
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus esitteli viime perjantaina rakenneuudistuspakettinsa.
Uudistukseen oli ladattu paljon odotuksia, eikä vähiten hallituksen omista riveistä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ottikin heti koko kunnian rakenneuudistuksesta puolueelleen.
Viime kevään budjettikehysneuvottelut ja elokuun budjettiriihi nostivat odotukset ja toisaalta pelot korkealle. Huolimatta siitä, että uudistuspakettia on valmisteltu jo pitkään, jäivät konkreettiset päätökset vähäisiksi. Vaikeimmat päätökset siirrettiin jatkovalmisteluun.
Merkittävin jatkovalmisteluun siirretty asia on työurien pidentäminen eläkeikää nostamalla. SDP:n eduskuntavaalien vaalilupauksen mukaisesti hallitus ei eläkeikään puutu. Sen sijaan, että hallitus olisi johtanut jämäkästi kestävyysvajeeseen vahvasti vaikuttavaa eläkeremonttia, luisteli se vastuustaan ja siirsi valmisteluvastuun työmarkkinajärjestöille.
Rakenneuudistuspaketin yhteydessä hallitus piti syksyllä budjettiriihessä päättämänsä linjan – säästöt kohdistuvat kuntasektorille. Hallitus esitti syksyllä kuntien säästötavoitteeksi kaksi miljardia euroa. Toinen puoli säästöistä on tarkoitus saada kokoon kuntien tehtäviä karsimalla ja toinen puoli kuntien toimintaa tehostamalla.
Konkretiaakin hallituksen rakenneuudistuspaketista löytyy. Kuntia patistetaan säästämään vanhusten laitoshoidosta 300 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen päästäisiin lisäämällä kotona asumista.
Tavoite on sinänsä hyvä, mutta tätä työtä kunnissa on tehty jo pitkään. Perinteiset vanhainkodit ovat historiaa. Ne ovat vaihtuneet enemmän kodinomaisiin julkisiin ja yksityisiin palveluasuntoihin.
Kotihoitoon tarvittaisiin jo nyt lisää resursseja. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa, että kotihoito on kriisissä ja osa asiakkaista on jo nyt heitteillä.
Monet asiantuntijat ovat tyrmänneet esityksen laitospaikkojen vähentämisestä nykyisestä. Mikkeliläinen lääkäri Heikki Laine muistutti mielipidekirjoituksessaan, että monissa kunnissa laitospaikkojen alasajon tilalle on jo nykyisellään tullut Kelan maksama ambulanssiralli. Laine ihmettelee, mitkä ovat kuntien mahdollisuudet vähentää laitospaikkoja 300 miljoonan euron edestä tilanteessa, jossa hoidettavien määrä vain kasvaa. (HS 2.12.)
Kuntien ja valtion välinen taloudellinen suhde on pitkään ollut ongelmallinen. Valtio on vaikeissa taloustilanteissa tasapainottanut budjettiaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Tehtäviä ei ole kuitenkaan vähennetty, vaan pikemminkin lisätty.
On hyvä, että hallitus kiinnittää nyt huomioita kuntien tehtäviin. Toivottavasti luodaan pelisäännöt, jotka estävät valtiota siirtämästä säästöjään kuntien vastuulle.
Hallituksen rakenneuudistuspaketti on vasta alkusysäys tuleville toimille. Rakenteellisten uudistusten vaikutukset nähdään vasta vuosien päästä siitä, kun konkreettiset päätökset on viimein tehty. Pääministeri Katainen lupasi kuitenkin uusia julkisen talouden vajetta supistavia päätöksiä jo ensi kevään budjettiriihestä, jos niitä tarvitaan.
Valtio ottaa tänä vuonna uutta velkaa noin yhdeksän miljardia euroa. Tällä menolla julkisen velan osuus ylittää vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin rajan ensi vuonna.
On selvää, ettei nykyinen meno voi jatkua. Leikkausten ja veronkorotusten tie johtaa vääjäämättä kilpailukyvyn ja kotimaisen kulutuksen heikkenemiseen.
Jotta julkinen talous saadaan kuntoon, tarvitaan rakennepaketin rinnalle myös yritystoiminnan ja työllistymisen tueksi vahva kasvupaketti. Tällä suunnalla on ollut vaarallisen hiljaista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
