Tuulet tyyntyvät ja se näkyy energiasäässä

Tuulen ja pakkasen vaihtelu rytmittävät energiasäätä. Loppuviikosta tyyntyvät tuulet heikentävät energiasäätä hyvästä tavanomaiseksi. Kuva: Rami Marjamäki, Markku Vuorikari, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Länsirannikolla puhaltaneet voimakkaat tuulet ja ajankohdalle tavanomaiset pakkaslukemat pitivät joulukuun alkupäivinä yllä hyvää energiasäätä itsenäisyyspäivään saakka.

Merenkurkussa ja Perämerellä tuulen nopeus lähestyi alkuviikosta puuskissa 20:ta metriä sekunnissa ja merenkulkijoita varoitettiin kovasta lounaistuulesta. Keskituuli asettui sekin 15 metrin vaiheille, mikä takasi tuulisähkölle edulliset tuotanto-olot. Samaan aikaan pakkaset pysyivät sähkön kulutuksen kannalta maltillisissa lukemissa.

Keskiviikosta eteenpäin tuulet heikkenivät koko Suomen rannikkoalueella. Tuulten keskinopeus asettui noin viiteen metriin sekunnissa. Kun lämpötilat vastasivat ajankohdat keskimääräisiä lukemia, tippui energiasäätilanne keskiviikosta eteenpäin pykälän verran alemmaksi eli hyvästä tavanomaiseen, ilmenee Ilmatieteen laitoksen ylläpitämästä energiasääennusteesta.

Tällä jatketaan eikä isoja muutoksia energiasäähän ole näköpiirissä lähipäivinä.

”Keskilämpötilat ovat niin päivisin kuin öisin hyvin tyypillisissä ajankohdan lukemissa”, päivystävä meteorologi Sini Tenhunen Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Energiasääennuste yhdistää sääriippuvaisen energiatuotannon eli käytännössä tuulisähkön tuotannon ja sään aiheuttaman muutoksen sähkönkulutuksessa.

Vesivoiman tuotanto on Suomessa merkittävää, mutta sen tuotantoon lähipäivien säillä ei ole merkitystä. Aurinkosähkön tuotantoon päivän pituudella ja sään aurinkoisuudella on suora vaikutus, mutta tuotetun aurinkosähkön vähäisen määrän vuoksi sen vaihtelua ei huomioida energiasääennusteessa.

Energiasääennuste ei povaa kilowattitunnin hintaa, mutta se kertoo, milloin maassa vallitsevat suotuisat säät energiatasapainolle ja matalalle sähkönhinnalle.

Energiasää jakaantuu sähkön tuotantoon ja kulutukseen. Sääilmiöistä tuulella on sääriippuvaisen sähkön tuotannossa ratkaiseva rooli, pakkasella taas kulutuksessa. Energiankulutuksen huippulukemat mitataan tyypillisesti tammi–helmikuun pakkasjaksojen aikana.

Erittäin hyvä energiasää vallitsee tyypillisesti silloin, kun tuulet ovat voimakkaita Suomen alueella, mutta sää on huomattavan lauhaa. Vastaavasti erittäin huono energiasää on silloin, kun pakkaset paukkuvat huippulukemissa ja on tyyntä.

Säätiedotuksissa kuultavat tuulennopeudet eivät suoraan kerro tuulivoimalla tuotetun sähkön saatavuudesta. Niissä kuultava tuulen nopeus mitataan Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n ohjeiden mukaisesti 10 metrin korkeudella maanpinnasta tai vastaavasti 10 metriä lähimetsän tai -puuston yläpuolella.

Tuulivoimaloiden lavat pyörivät yli sadan metrin korkeudessa, missä tuuliolot poikkeavat maan pinnan oloista.

Tuulivoimala vaatii käynnistyäkseen noin kolmen sekuntimetrin tuulen, ja nimellistehonsa ne saavuttavat 10–15 metriä sekuntimetrin tuulella. Kun tuulen nopeus kasvaa 15–25 metriin sekunnissa, tehoa voidaan joutua rajoittamaan.

Huonon energiasään syntyyn vaikuttavat korkealla ilmakehässä puhaltavat suihkuvirtaukset, jotka voivat paikoilleen jumittuessaan aiheuttaa talvella pitkän pakkasjakson tai kesällä hellejakson, joka lisää ilmastoinnin aiheuttamaa sähkönkulutusta.

Suomessa tuulivoimaloita on erityisesti Pohjanmaalla ja länsirannikolla, joten näiden alueiden tuulilla on suurin vaikutus energiasääennustukseen. Kulutuspuolella ennustukseen puolestaan vaikuttaa suurten asutuskeskusten sää, jolla on suora kytkös lämmitysenergian kulutukseen.