Li Andersson huolissaan pitkän matematiikan painotuksesta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa – myös maksuttomat koulumatkat harkinnassa

Li Anderssonin mukaan toisen asteen opiskelijoille pitäisi kustantaa maksuttomat koulumatkat, jos opiskelija joutuu opiskelemaan toisella paikkakunnalla. Kuva: Jarno Mela

Opetusministeri Li Andersson (vas.) kantaa syvää huolta opiskelijoiden jaksamisesta. Erityisesti lukiolaisiin kohdistuu paljon paineita, joita Andersson haluaa vähentää alkaneella hallituskaudella.

Heinäkuun alussa Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanotto opiskelijoiden lomantarpeesta ja toimeentulosta nosti opiskelijoiden jaksamisen julkiseen keskusteluun.

Andersson pitää opiskelijoiden uupumista huolestuttavana ja aikoo puuttua asiaan. Hallitus on lisäämässä oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja 29 miljoonalla eurolla. Rahoituksella on tarkoitus palkata koulupsykologeja ja kuraattoreita oppilaitoksiin.

Opetusministerin mukaan erityisesti lukiolaiset kokevat paineita jo ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien.

Tämänhetkinen korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytystyökalu, jossa tietyt ylioppilastutkinnon oppiaineet saavat suuremman painoarvon kuin toiset, luo hänen mielestään turhan suuria paineita opiskelijoille korkeakoulutukseen haettaessa.

Andersson haluaisi uudistaa järjestelmää niin, että lukiolaiset opiskelisivat aineita, jotka heitä aidosti kiinnostavat.

"Haluan kannustaa jokaista opiskelemaan itseä kiinnostavia aineita, jotta opiskelijat eivät stressaisi arvosanoista lukion ensimmäisestä vuodesta alkaen.”

Andersson pitää tärkeänä muutoksena viime vuonna käyttöön otettua pääsykoeuudistusta, jonka tavoitteena on luopua pitkää valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista.

"Enää ei tarvitse päntätä pääsykoekirjoja, vaan pääsykokeella testataan enemmän opiskelijoiden soveltuvuutta alalle."

Ensikertalaisuuskiintiön ongelmana Andersson näkee sen, että opiskelijat eivät uskalla ottaa koulupaikkaa vastaan, koska he haluavat odottaa oikeaa hetkeä tai eivät ole varmoja alasta. Tämä johtaa opetusministerin mukaan usein välivuosiin, vaikka uudistuksen tarkoitus oli poistaa katkokset opintojen välillä.

Tuore opetusministeri kehottaa opiskelijoita ottamaan saadun opiskelupaikan rohkeasti vastaan.

"Jos ala ei tunnukaan omalta, voi yhteishaussa hakea korkeakoulun sisällä opintosuunnan siirtoa tai hakeutua toiseen tutkintoon pääsykokeen kautta. Pääsykokeista ei olla luopumassa", Andersson lupaa.

Hallitus on päättänyt myös maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

Andersson tarkentaa, että tässä vaiheessa maksuton koulutus tarkoittaa ensisijaisesti opiskelumateriaalien maksuttomuutta. Vielä ei osata sanoa, mitä muuta se tarkoittaa.

Maksuton koulutus on sidoksissa oppivelvollisuusiän korottamiseen, minkä vuoksi maksuttomuutta ei tässä vaiheessa voida luvata muille kuin ensimmäistä toisen asteen tutkintoa suorittaville nuorille.

Anderssonin mielestä opiskelijoille voitaisiin taata myös ilmaiset koulumatkat, mikäli opiskelija opiskelee toisella paikkakunnalla muusta syystä kuin vapaasta tahdostaan.

Maksuttoman koulutuksen selvitystyö aloitetaan syksyllä ja sen pitäisi olla valmis vuoteen 2021 mennessä.

Oppivelvollisuuden korottamisen on arvioitu maksavan 107 miljoonaa euroa, jonka valtio korvaa kunnille.

Vielä ei voida arvioida, miten maksuttomuus vaikuttaa yksittäisten alojen rahoitukseen.

Andersson pitää tärkeänä, että maksuttoman koulutuksen myötä tasa-arvo toteutuu. Hän ei pidä luonnonvara-alan koulutuksen maksuttomuutta sen kalliimpana kuin muita koulutuksen aloja.

"Yhtä lailla kaikille opiskelijoille täytyy taata esimerkiksi suojavarusteet kuin koulukirjatkin", ministeri toteaa.

Juttua ja otsikkoa tarkennettu 24.7. 13:21. Opetusministeri Li Andersson ei näe, että kaikkien oppiaineiden tulisi olla tasa-arvoisia opiskelijavalinnassa.