Majavat kantavat kortensa kekoon ilmastoasioissa, mutta niiden patoaltaat myös synnyttävät hiilipäästöjä

Majavat muokkaavat maisemia jatkuvasti. Niiden tekemät padot nostavat veden pintaa, jolloin vesi pääsee liuottamaan maalta orgaanista hiiltä. Kuva: Markku Vuorikari

Kasvavien majavapopulaatioiden tekemät padot nostavat veden pintaa. Sen seurauksena vesi pääsee liuottamaan maalta orgaanista hiiltä, todetaan artikkelissa. Patoaltaista hiiltä karkaa ilmakehään. Osa siitä myös vajoaa pohjaan, päätyy kasvien käyttöön tai valuu veden mukana alajuoksulle.

"Majavien määrän lisääntymisellä on siis ilmastollisia vaikutuksia, sillä vedenpinnan nousu vaikuttaa majavien patoaltaiden, veden ja ilman rajapinnan sekä vesialuetta lähinnä olevan maakaistaleen hiilitaseeseen", sanoo yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopistosta.

Nykyarvion mukaan majavalammikot vaihtelevat hiilinieluista hiilen lähteisiin. Majava-altaat ja majavien synnyttämät niityt voivat sitoa jopa 470 000 tonnia hiiltä vuodessa, tai ne voivat vapauttaa 820 000 tonnia vuositasolla. Samanaikainen hiilinielun ja hiilen lähteen rooli tekee majavien muokkaamasta maisemasta monimutkaisen.

Majavien määrä on vähitellen kasvanut, ja viisi vuotta sitten niitä arvioitiin olevan Euroopassa vähintään miljoona yksilöä. Näistä suurin osa on alkuperäistä euroopanmajavaa, mutta esimerkiksi Suomen nykyinen majavakanta on peräisin 1930-luvun lopulla tehdyistä amerikan- ja euroopanmajavan siirtoistutuksista. Euroopan- ja amerikanmajava eivät risteydy keskenään.