Urpilainen punnitsee yhä SDP:n ministerivaihdoksia
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen lupaa kertoa puolueen ministerikierrätyksen loppupohdintojen tuloksista parin kuukauden sisällä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSDP:n ministeriryhmän kokoonpano voi vielä kuluvana vaalikautena muuttua, arvioi puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
Urpilainen kertoi Politiikan toimittajat ry:n lounastilaisuudessa, että hän päättää kesäkuuhun mennessä mahdollisista ministerivaihdoksista.
”Mitään uutta kerrottavaa minulla ei ole”, hän totesi.
”Kesään on vielä pitkä aika, mutta palaan asiaan”, hän lisäsi.
Demarien ministerikierrätystä on odotettu. Se ei olisi uusi asia, sillä vaalikaudella 2003–2007 ministeriryhmän kokoonpano muuttui, kun puolueen puheenjohtaja vaihtui.
Urpilainen on aiemmin varoitellut, että puolivälissä vaalikautta ministeriryhmän kokoonpano tai nykyisten ministerien vastuut voivat vaihtua. Hänen mielestään ei pidä ajatella, että ministerivaihdos tarkoittaa automaattisesti jonkun epäonnistumista.
Julkisen talouden kestävyysvajeen saaminen kuriin vaatii Urpilaisen mukaan vielä toimia.
Eläkeiän nostamista hallitus ei harkitse. SDP kirjoitutti asian hallitusohjelmaan, eikä kohtaa avata. Urpilaisen mukaan eläkeuudistuksen marssijärjestys on selkeä.
Ensin Jukka Pekkarisen johdolla valmistuu arvio vuonna 2005 tehdystä eläkeuudistuksesta. Tämän jälkeen työmarkkinajärjestöt aloittavat neuvottelut koko eläkepaketista.
Mikäli sopu eläkeuudistuksesta syntyy jo kuluvan vaalikauden aikana, alkaa myös normaali lainsäädäntövalmistelu.
”Päätöksiä tai esityksiä ei tämän hallituksen aikana tehdä.”
Eläkeuudistus astunee voimaan 2017.
Valtiovarainministeriö (VM) arvioi, että tulojen ja menojen välinen kuilu on nyt 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Urpilainen arvioikin, että vaalikauden aikana jo tehdyt rakennetoimet vaativat edelleen uusia toimia, sillä ne eivät ole riittävän ”kunnianhimoisia”.
VM:n laskujen mukaan jo 0,25 prosenttiyksikön julkisen sektorin tuottavuuden kasvulla kestävyysvaje vähenisi noin prosenttiyksiköllä.
Kestävyysvajeen supistamisessa on Urpilaisen mielestä oleellista julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen, mikä vaatii sekä kunta- että sote-uudistusta.
Hän ei osannut eritellä toimia, joilla kuntien tuottavuutta voitaisiin konkreettisesti parantaa.
Kehysriihen taloudellisia päätöksiä Urpilainen pitää nykytilanteeseen sopiviksi.
Kehysbudjettiriihen jälkeen hallituspuolueet kinasivat osinkoverouudistuksen linjauksista.
Urpilaisen mukaan pääsiäisen alla hallituksen ilmapiiri tai luottamus eri hallituspuolueiden välillä ei ollut ”paras mahdollinen”. Kehysriihen jälkeen hallitus on käynyt pelisääntökeskustelun.
”En usko, että hallituksen sisälle jäi säröjä”, hän kommentoi kinaa.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
