Ylen uutistyö supistuu, perussuomalaiset syyttävät Yleisradion johtoa ‒ ”PS esitti säästöjä toissijaisuuksiin”
Sinuhe Wallinheimo (kok.) arvioi, että Yleisradio pystyy jatkossakin toteuttamaan lakisääteiset tehtävänsä.
Perussuomalaiset kansanedustajat Joakim Vigelius ja Jari Ronkainen istuvat Ylen hallintoneuvostossa. Kuva: Jarkko Sirkiä, Matti Matikainen, perussuomalaisetYleisradion muutosneuvottelujen seurauksena satoja työntekijöitä on irtisanottu ja uutissisällöt supistuvat. Yle kertoo tiedotteessaan, että muutosneuvotteluiden jälkeen Uutiset ja urheilu -yksikkö on aiempaa pienempi. Tekeminen vähenee yksikön kaikissa toiminnoissa.
Irtisanomiset ovat kohdistuneet työntekijöihin ympäri Suomea. Yksikkö uudistaa, vähentää ja lopettaa sisältöjä sekä ohjelmia.
”Muutos on iso, mutta niin ovat parlamentaarisen työryhmän asettamat sopeuttamisvaatimuksetkin. Muutos vaikuttaa kokonaisvaltaisesti henkilöstön lisäksi myös toimintatapaan ja sisältöihin”, Uutiset ja urheilu -yksikön johtaja sekä vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen toteaa.
”Teemme yksikön toimenpiteet etupainoisesti ja niin, että pystymme tehtävämme lisäksi huolehtimaan huolto- ja toimintavarmuudesta.”
”Muutos on iso, mutta niin ovat parlamentaarisen työryhmän asettamat sopeuttamisvaatimuksetkin.”
Miksi PS on ajanut niin voimakkaasti mittavia leikkauksia Yleisradion rahoitukseen, Ylen hallintoneuvoston jäsen Joakim Vigelius (ps.)?
”Yle maksaa suomalaisille suhteessa enemmän kuin vastaava palvelu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja suuressa osassa Eurooppaa. Suomalaisten enemmistö on kannattanut Yleltä säästämistä osana talouden tasapainotusta. PS on kuitenkin esittänyt säästöjä uutisten kaltaisten ydintehtävien sijaan toissijaisuuksiin, kuten kaupallista tarjontaa mukailevaan realityyn ja hömppään”, Vigelius vastaa.
Ylen uutis- ja urheiluyksikön toimintaa supistetaan nyt rajusti, samoin paikallisuutistoimintaa. Esimerkiksi lähetysvirtaohjelman paikallinen studiotyö kymmenestä aluestudiosta loppuu. Onko tämä hyvä lopputulos?
”Ylen muutoksista päättänyt parlamentaarinen työryhmä kirjasi kaikkien eduskuntaryhmien hyväksynnällä mietintöön, että valtakunnallinen ja maakunnallinen uutistoiminta ja lähetykset on turvattava”, Vigelius toteaa.
Vigeliuksen mielestä Ylen johto on toteuttanut säästöjä väärin.
”Nyt on kyse siitä, että noudattaako Ylen säästöjä toimeenpaneva yhtiön johto eduskunnan yksimielistä ohjeistusta vaiko ei. Ylen johdon päätös aloittaa säästöt uutispuolen irtisanomisilla ei siltä vaikuta.”
Olisiko Ylestä pitänyt säästää vähemmän?
”Ei. Säästöissä ei silti ole kyse vain euroista, vaan myös säästöjen kohdentamisesta. Pienenkin säästön saa halutessaan näyttämään hyvinkin suurelta, jos tarkoituksena on protestoida säästöstä päättäneitä vastaan”, Vigelius sanoo.
”Ylen haasteena tulisi nyt olla tarjota suomalaisille enemmän vähemmällä. Samaa tehostamista on vaadittu paljon rajummin paljon tärkeämmiltäkin julkisilta palveluilta jo monta vuotta.”
”Säästöissä ei silti ole kyse vain euroista, vaan myös säästöjen kohdentamisesta.”
Myös Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) korostaa, että monissa verrokkimaissa Yleisradion kaltaiset toimijat selviävät huomattavasti pienemmällä budjetilla.
”Perussuomalaiset ovat jo pitkään katsoneet, että myös Ylen on noudatettava tiukempaa kulukuria. Valtion taloudellinen tila on niin heikko, että leikkauksia tehdään laajasti eri sektoreilla. On perusteltua, että myös Yle osallistuu näihin talkoisiin.”
Ronkaisen mukaan säästökuurin lopputulosta voi aina kritisoida, mutta poliitikoille ei kuulu Ylen operatiivinen toiminta.
”Me olemme päättäneet ainoastaan Ylen budjetin raamit, mutta itse päätökset siitä, mistä tarkalleen säästetään, tekee Ylen hallitus ja operatiivinen johto. Alueellisuus on tärkeää, mutta mitkään fyysiset studiot eivät tätä yksinään määritä.”
”Alueellisuus on tärkeää, mutta mitkään fyysiset studiot eivät tätä yksinään määritä.”
Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) arvioi, että Yleisradio pystyy jatkossakin toteuttamaan lakisääteiset tehtävänsä.
”Parlamentaarisen työryhmän linjausten perusteella Ylen rahoitus tulee indeksikorotusten jäädyttämisen ja alvin noston seurauksena olemaan noin 66 miljoonaa euroa alhaisemmalla tasolla kuin se muuten olisi ollut vuonna 2027. Hallintoneuvosto on saanut Ylen johdolta katsauksen sopeutustoimien etenemisestä”, Wallinheimo toteaa MT:lle.
Wallinheimon mukaan Ylen muutosneuvottelujen lopputulos ei ole yllätys.
”Ei ole yllätys. Kyseessä on kuitenkin mediahistorian suurin yt-neuvottelu.”
”Hallintoneuvosto on saanut Ylen johdolta katsauksen sopeutustoimien etenemisestä.”
Yleisradio supistaa uutistoimintaansa myös muun muassa paikallisuutisissa, jossa johtamisrakennetta sekä radion tekemisen tapaa ja rakenteita uudistetaan ja kevennetään.
Niin sanotun yleisjournalismin tekemistä vähennetään.
Vähenevien resurssien myötä ja radiotekniikan uudistamisen mahdollistamana alueellinen radiotoiminta uudistetaan.
Yle Radio Suomessa tulee jatkossakin olemaan tuttuun tapaan 18 maakunnalliset radiouutiset. Sen sijaan lähetysvirtaohjelman paikallinen studiotyö kymmenestä aluestudiosta loppuu. Studiojuontaminen tehdään syksystä alkaen keskitetysti Tampereen radiopajasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
