Irtisanomislakia arvioidaan vielä aikanaan perustuslakivaliokunnassa

Hallituksen ajama, työntekijöiden irtisanomista pienissä työpaikoissa helpottava laki päätyy aikanaan perustuslakivaliokunnan pöydälle. Valiokunnassa puhetta johtaa vasemmistoliiton Annika Lapintie. Kokoomuslainen Wille Rydman on valiokunnan jäsen. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva

Sipilän hallitus haluaa saattaa vielä tällä hallituskaudella voimaan kiistellyn lakiesityksen, joka tekisi työntekijöiden irtisanomisen alle kymmenen hengen työpaikoissa nykyistä helpommaksi.

Lakia raivokkaasti vastustava ay-liike on ajautunut hallituksen kanssa avoimeen konfliktiin ja järjestänyt lakkoja.

Lakiesitystä käsitellään perustuslakivaliokunnassa sen jälkeen, kun se on tullut eduskunnan käsittelyyn.

Perustuslakivaliokunnan jäsen Antti Kurvinen (kesk.) korostaa, että irtisanomislakia täytyy arvioida sekä työllisyyden edistämisen että yhdenvertaisuuden kannalta.

"Perustuslain pykälässä 18 todetaan, että julkisen vallan tehtävänä on edistää työllisyyttä ja että perusteiden työntekijän irtisanomiselle on löydyttävä laista. Toisaalta perustuslain pykälä 6 edellyttää, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti lain edessä. Pykälät 18 ja 6 ovat siis käsittelyssä", Kurvinen toteaa.

Hallituksen irtisanomislaki koskettaisi vain alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Siksi lain on arvioitu olevan ongelmallinen erityisesti yhdenvertaisuuden valossa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) painottaa, että tiedustelulaki on kiireellisyysjärjestyksessä perustuslakivaliokunnan ykkösasia.

"Siihen on täysistunto meidät velvoittanut. Tiedustelulain jälkeen käsittelyyn tulevat budjettiasiat, joiden on määrä tulla voimaan vuodenvaihteessa, joten ne on käsiteltävä ennen sitä. Sen jälkeen sitten aletaan käsitellä uusia asioita", Lapintie sanoo.

Lapintie ei ota kantaa siihen, ehditäänkö irtisanomislaki käsitellä perustuslakivaliokunnassa vielä tällä hallituskaudella.

"Perustuslakivaliokunnassa asiat asetetaan aina kiireellisyysjärjestykseen sitä mukaa, kun uusia tulee eteen."

Hallituksen suunnitelmien vuoksi palkansaajajärjestöt ovat lakkoilleet ja julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja.

Vastatoimet ovat iskeneet jo nyt kymmenien miljoonien eurojen edestä yrityksiin, mutta hallitus ei aio perääntyä.

Perustuslakivaliokunnan jäsen Ville Skinnari (sd.) toivoo, että hallitus ja ay-liike löytäisivät sovinnon.

"Toivon aina kaikessa henkilökohtaisesti rakentavaa suhtautumista ja ratkaisuhakuisuutta, mutta valitettavasti sellaista ei ole näkyvissä. Ratkaisuja pitää hakea."

Keskustan Kurvinen pitää tilannetta kurjana.

"Ei varmastikaan ole kenenkään tavoite, että on lakkoaaltoja. Mielestäni myös ay-liike ottaa nyt ison riskin, sillä nuoret työntekijät eivät tykkää poliittisista lakoista."

Kurvisen mukaan keskusteluyhteys hallituksen ja ay-toimijoiden välillä on olemassa.

"Puhevälit eivät ole poikki. Tässä tilanteessa kumpikaan ei voita, joten toivottavasti pian päästäisiin eteenpäin."

Perustuslakivaliokunnan jäsenen Kaj Turusen (kok.) mielestä ay-liike ylireagoi lakkoilullaan.

"Kärpäsestä on tehty härkänen. Tämä ei ole edes iso asia ja silti ay-liike näin voimallisin keinoin pyrkii vaikuttamaan parlamentaarisesti valittuihin lainsäätäjiin. Pidän sitä erittäin huonona", Turunen kommentoi.

Kokoomusedustaja pitää realistisena, että laki astuu voimaan vielä kuluvalla hallituskaudella.

"Se riippuu siitä, missä aikataulussa hallitus saa esityksen eduskunnan käsittelyyn."