Koiratutkimuksella tietoa ihmisten sairauksista
”Monet tutkijaryhmästämme ovat muuttaneet omia ruokailutottumuksiaan tulostemme perusteella”, naurahtaa eläinlääketieteen tohtori Anna Hielm-Björkman. Erikoista on se, että tutkimustulokset koskevat koiria, eivät ihmisiä.
Hielm-Björkmanin yli kymmenen hengen tutkijaryhmä kerää tietoja koirista, niiden ruuista, elinympäristöstä ja sairauksista. Niiden perusteella ryhmä tekee hypoteeseja eli oletuksia syy-yhteyksistä. Oletukset todistetaan tutkimuksella oikeiksi tai vääriksi.
”Olen kiinnostunut koirien sairauksista, joita on myös ihmisillä”, Hielm-Björkman sanoo. Epilepsia, syöpä, nivelrikko, kilpirauhasen vajaatoiminta, allergiat, iho-ongelmat ja diabetes, hän luettelee.
”Koira on ihanteellinen malli. Se asuu samoin kuin ihminen, syö samaan tapaan ja samoja ruokia sekä sairastaa samoja sairauksia kuin ihminen. Se vain elää nopeammin, jolloin sairaudetkin ilmenevät nopeammin.”
”Esimerkiksi laktoosin ja gluteenin käyttö saattavat olla ongelma sekä koiralla että ihmisellä”, Hielm-Björkman mainitsee.
”Ja molemmilla on ruokavaliosuuntauksia. Ihmisillä karppausta ja koirilla barffausta.”
Barffaus on suuntaus, jossa koirille annetaan kypsentämätöntä ruokaa ja luita.
”On viitteitä siitä, että tiettyjen ruokavalioiden ja sairauksien välillä on yhteyksiä”, Hielm-Björkman sanoo.
Yksi mielenkiintoisista sairauksista on nivelrikko. Hielm-Björkman kertoo, että sitä on yritetty saada vähenemään koirilta yli 40 vuoden ajan karsimalla sairaat koirat jalostuskäytöstä.
Koirat sairastavat sitä kuitenkin melkein yhtä paljon kuin aiemmin. Tämä viittaa siihen, että sairauden tausta ei olisikaan ainoastaan perinnöllinen.
Tutkijan ajatus on, että perimä altistaa sairaudelle, mutta ympäristötekijöillä on suuri merkitys sille, sairastuuko koira.
”Onko syynä koiran pentuaikainen ravinto, heikko suolistomikrobisto vai vähäinen ulkoilu? Voisiko ihmisellä olla samantyyppisiä yhteyksiä?” Hielm-Björkman miettii.
”Ihmisellä nivelrikkoa pidetään joko mekaanisena tai tulehduksellisena. Voisiko myös ravinnolla olla vaikutusta?”
Hielm-Björkman kertoo, että ihmisen ja teollisella ruualla ruokitun koiran ruokakolmiot ovat hyvin samanlaiset. 20 prosenttia ravinnosta on proteiinia, 70 prosenttia hiilihydraatteja ja 10 prosenttia rasvaa.
”On hyvin kiehtova ajatus, että ihmisten ja koirien ruokavaliossa olisi sama asia pielessä.”
Koiranomistajat ovat kertoneet kokemuksistaan raakaruokia valmistavan yhtiön sivuilla. Niistä koostettujen tulosten mukaan raakaruokaan siirtyminen vaikuttaa koiran terveyteen hyvin positiivisesti.
Koira on parantunut tai sen terveys on ainakin kohentunut merkittävästi suurella osalla vastaajista. Iho-ongelmat ja vatsavaivat ovat parantuneet kokonaan tai osittain yli 90 prosentilla.
Myös muita myönteisiä vaikutuksia oli: Koirien karva parani, ne käyttäytyivät aktiivisemmin ja vaikuttivat tyytyväisemmiltä.
Hielm-Björkman huomauttaa, että koiranruokayhtiö ei valinnut tutkijoille välitettyjä kertomuksia, vaan ne saatiin suoraan markkinointiyhtiöltä. ”Ja vaikka puolessa vastauksista olisi myönteistä vääristymää, tulokset ovat silti merkittäviä.”
Hänen tutkijaryhmänsä on saanut tuloksia, joiden mukaan raakaruoka pentuna vähentää koirien lonkan nivelrikkoa. Kypsentämätöntä lihaa, kalaa, ruhonosia ja luita syöneillä koirilla esiintyi vähemmän nivelrikkoa kuin kypsennettyä ruokaa syöneillä.
”Näyttää siltä, että neljäsosa tai viidesosa raakaruokaa ruokavaliossa riittää ehkäisemään nivelrikkoa”, Hielm-Björkman sanoo.
Hän varoittaa ruokkimasta koiria pelkällä raa’alla ruualla niin, ettei niille anneta luita.
”Valmisruuat on tasapainotettu kalkin ja fosforin suhteen. Jos niitä ei käytetä, on kalkki saatava jostain, luista tai purkista.”
Raakaruuassa on myös ongelmia, Hielm-Björkman muistuttaa.
”Etenkin ulkomaisessa ruuassa voi olla hygieniaongelmia. Lisäksi voidaan kysyä, onko eettistä, että koira syö lihaa, kun sitä ei riitä kaikille ihmisillekään? Se voisi syödä myös soijaproteiinia. Toisaalta, onko oikein ruokkia koiraa niin, että siitä tulee sairas?”
Lisää tietoa saadaan tutkimusten edetessä. Jotain Hielm-Björkman suostuu jo antamaan neuvoksi koiranomistajille: ”Metsästäjä voi antaa luut ja teurasjätteet koiralle huoletta. Ja raatojen ja ulosteiden syönti on lähinnä terveellistä.”
Kerättävä tietomäärä on valtava ja tutkimuksiin tarvitaan paljon koiria. Tutkittavia sairauksia on paljon, ja jokaista varten tarvitaan 1 000 sairasta koiraa.
Hielm-Björkman pyytää koiranomistajia vastaamaan kyselyyn verkossa. ”Paras joululahja itselle ja koiralle on täyttää lomake.”
Erityisesti sairaista koirista kaivataan tietoja.
HANNA SALONEN
Kysely osoitteessa www.ruokintakysely.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
