PAIKANNIMI KERTOO Hakoteillä

Paikannimet ovat vanhoja historiallisia dokumentteja, joissa tämän päivän arki ja entisaikojen maailmankuva kohtaavat. Joillakin paikoilla on kylmä nimi.

Lumi-alkuisia nimiä on annettu paikoille, joissa lumi on kinostunut tai viipynyt keväällä pitkään. Pohjoispohjalainen Lumijoki olisi kielentutkijoiden mukaan saanut nimensä jo soistuneesta Lumijärvestä, josta joki on alkanut. Järven nimen taustalla saattaa olla läheinen Lumineva.

Monet myöhään jäistä vapautuvat järvet tai lahdet ovat saaneet kylmä-alkuisen nimen. Esimerkiksi Taivalkosken Kylmäluoma-järveen ei tule laskuvesiä, jotka edistäisivät jäiden sulamista.

Vaikeiden vesistö- ja suotaipaleiden poikki kuljettiin ennen talviteitä myöten. Muistona talviteistä ovat monet talveen viittaavat paikannimet. Myös ilmaus ”olla hakoteillä” palautuu talviteihin, jotka merkittiin havunoksilla eli hakoilla.

Tärkeiden talviväylien liepeillä sijainneita taloja on saatettu kutsua Talviteiksi. Vähitellen nimi on siirtynyt talon asukkaille, josta muistuttaa sukunimi Talvitie.

Talveen liittyvät myös Siilinjärven, Oriveden Siitaman ja Haukiveden Siitinselän kaltaiset nimet. Niiden on selitetty palautuvan saamen talvikylää merkitsevään sanaan, jota pohjoissaamen kielessä vastaa siida.

Talvikylissä lappalaiset viettivät talven sydämen. Siellä oltiin yhdessä, käytiin kauppaa ja asioitiin virkamiesten kanssa. Kesät vietettiin perhekunnittain omilla kalastuspaikoilla, jollainen saattoi olla nimeltään vaikkapa Kesälahti.

TOPI LINJAMA

Sarjassa tutkaillaan paikannimien syntyä. Tutut nimet ovat osa

kulttuuriperintöä, joka juurruttaa ihmistä kotiseutuun.

Avaa artikkelin PDF