Pienvesivoimayhtiöillä on kalatiet tekemättä velvoitteista huolimatta

Porvoonjoessa sijaitsevalla Strömsbergin voimalaitoksella ei ollut kalatievelvoitetta, mutta padon ohittava kalatie rakennettiin siitä huolimatta. Kuva: Markku Vuorikari

Kalatien suunnittelu perustui Porvoonseudun kalastusalueen tilaukseen ja rakentamisesta sovittiin voimalaitosyhtiön kanssa. Kalatie valmistui 2000. Kuva: Markku Vuorikari

Pienvesivoimayhtiöille on kalatievelvoitteita, joita voimayhtiöt eivät ole kuitenkaan toteuttaneet, ilmenee Varsinais-­Suomen elykeskuksen uudesta selvityksestä.

Velvoitteiden toteuttamatta jättäminen on hidastanut uhanalaisten vaelluskalojen palauttamista padottuihin jokiin, moittivat Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ja WWF.

Järjestöt vaativat viranomaisilta velvoitteiden toimeenpanoa ja eduskunnalta vesilain muutosta, jolla voitaisiin vauhdittaa kalateiden rakentamista.

Luvissa olevat kalatie­velvoitteet on toteutettava ja muutettava istutusvelvoitteita kalatievelvoitteiksi. Kalatalousvelvoite pitää lisätä niihin vesilupiin, joista se tällä hetkellä puuttuu.

Järjestöjen ehdottama lakimuutos velvoittaisi luvan haltijan myös maksamaan sille määrätyn kalatien, jos vesistön patoamisesta ja säännöstelystä aiheutuu vahinkoa uhanalaisille kalakannoille.

Selvityksen mukaan 50 pienvesivoimalaitoksella ei ole mitään kalatalousvelvoitetta. Velvoitetta ei voida vastoin luvan haltijan suostumusta määrätä niihin jälkikäteen.

”Vesilakia on muutettava niin, että vailla kalatalous­velvoitteita olevat voimalat joutuvat rakentamaan ja maksamaan kalatiet. Aiheuttaja on saatava maksamaan, veronmaksajille taakkaa ei saa sälyttää. Parasta vaelluskaloille olisi tietenkin se, että Suomen energiantuotannolle merkityksettömien pienvoimaloiden padot purettaisiin”, sanoo Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen.

Hän toivoo, että hyödyttömät pienvoimalat lunastettaisiin pois ja padot purettaisiin.

Sekä Marttinen että Ovaska harmittelevat, että Suomessa kalakantojen ja kalavesien hoito on perustunut pelkästään kalaistutuksiin. Se tie alkaa olla loppuun kaluttu, sillä laitoskalakannat eivät tahdo enää pärjätä luonnossa. Uusittu kalastuslaki pyrkii turvaamaan kalojen luontaisen elinkierron ja lisääntymisen.

Erityisen kovasti turvaa kaipaisivat meritaimen ja järvilohi, jotka ovat hätää kärsimässä.

Suomen 60 entisestä meritaimenjoesta jäljellä on enää yksitoista, joiden alkuperäiset taimenkannat ovat kaikki äärimmäisen uhanalaisia.