Julkisista hankinnoista päättävävoi vaikuttaa eläinten hyvinvointiin
JYVÄSKYLÄ (MT)
Eläinten hyvinvoinnista perjantaina Koneagrian seminaarissa puhuneet sysäsivät vastuuta julkisten hankintojen tekijöille.
Tuotannon avoimuutta ja kuluttajien tiedon lisäämistä kaipasivat eläinsuojeluasiamies Sari Salminen, Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Suomen sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö.
”Jos julkinen valta asettaa tuotantokustannuksia nostavia kansallisia säännöksiä, on myös julkisrahoitteinen ruokailu toteutettava näiden sääntöjen mukaan tuotetulla ruualla”, muotoili tuottajia seminaarissa edustanut Ylikännö.
Pietikäinen kertoi EU:n uudistettavista hankintadirektiiveistä, jotka antavat entistä paremman mahdollisuuden valita tuotteita ja palveluja muun kuin hinnan perusteella.
”Hankinnat ovat strateginen työkalu”, hän sanoi.
Pietikäinen maalaili kuvaa, jossa kunta tiedustelee alueen tuottajilta kaksi vuotta ennen hankintaa, millaisia mahdollisuuksia heillä on tuottaa kunnan tarvitsemia tuotteita.
Kun kysyntä olisi varmaa, voisi joku aloittaa uuden kasvin viljelyn tai investoida vaikka juuresten esikäsittelylaitteisiin.
Samalla kun kouluihin ja sairaaloihin saataisiin lähellä tuotettua ruokaa, tultaisiin luoneeksi yrittämisen mahdollisuuksia ja valinnanvaraa kuluttajille.
”Innovatiiviset hankinnat tarkoittavat avoimia tarjouspyyntöjä”, Pietikäinen selitti.
Hänen mukaansa ruokaloissa olisi varaa syödä kallistakin lihaa, kun välillä pidettäisiin kasvisruokapäiviä. Lihaa ei arvosteta, koska se on liian halpaa.
Ruokaa katsotaan monelta kantilta, Pietikäinen totesi. Sitä käsitellään eettisenä, ekologisena ja maatalouspoliittisena kysymyksenä.
Kehitys-, turvallisuus- ja terveellisyysnäkökulmiakaan ei voi unohtaa.
”Kun asiaa katsotaan eri puolilta, kokonaisuus ei ole kenenkään kannalta järkevä ja säädökset ovat keskenään ristiriitaisia.”
Lainsäädännön erilainen toteutus, tulkinta ja valvonta ovat syyt eläinten erilaisiin oloihin EU:n jäsenmaissa, Pietikäinen luetteli Maaseudun Tulevaisuudelle.
Esimerkiksi teuraskuljetusten enimmäisaikarajaa ei kaikissa maissa valvota.
Sikojen saparon katkaisukielto taas on muotoiltu eri maissa eri tavoin. Monissa maissa katkaisukiellon pystyy kiertämään.
Komissio on valvonut säädösten noudattamista heikosti, Pietikäinen sanoi.
”Komission valvonta riippuu asioista vastaavasta komissaarista.”
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
