Feldheimin kylä uudisti itsensä
Brandenburgilaisessa Feldheimin kylässä tuulivoimalat ovat välittömästi asutuksen lähellä. Kukaan ei valita ympäristöhaitoista, koska kyläläiset saavat sähkönsä pysyvästi halvemmalla kuin muualla maassa. Energiaomavaraisen kylän muusta energiantuotannosta huolehtivat biomassa- ja biokaasuvoimalat. Jorma Mattila Kuva: Viestilehtien arkistoFELDHEIM
Jokainen suuri uudistus tarvitsee menestystarinoita.
Saksan energiakäänteen malliesimerkki on pieni brandenburgilainen Feldheimin kylä, 100 kilometriä Berliinistä pohjoiseen. Kylä on kokonaisuudessaan energiaomavarainen.
Sähkö tulee tuulivoimaloista, jotka on pystytetty paikallisilta maanomistajilta vuokratulle maalle. Osa sähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla. Ja jos ei tuule eikä paista, sähköä ja lämpöä tulee sekä biokaasu- että biomassavoimalasta. Sääolosuhteiden mukaan ylijäämä myydään valtakunnanverkkoon. Myös biosähköllä, kuten tuuli- ja valovoimalla, on syöttötariffi eli takuuhinta.
Biopolttoaineet tulevat kylän omasta sikalasta, jossa kaasuntuotantoon ovat varautuneet 600 emakkoa, neljä karjua sekä 10 000 lihasikaa. Tuulimyllyjen välissä pelloilla viljellään voimalan käyttämä maissi ja ruis.
Feldheimilaiset eivät omista tuulipuistoa, mutta heillä on pysyvä sähkön hintaetu. Kylässä sähkö maksaa 16,6 senttiä kilowattitunnilta. Berliinissä hinta on 23–25 senttiä.
Kylässä on 37 taloutta ja 135 asukasta. Entinen DDR:n valtion maatalousosuuskunta on nyt muuttovoittokylä.
Biomassavoimala tarjoaa 30 työpaikkaa. Aurinkopaneelitehdas työllistää 22 kyläläistä.
Feldheim ei ole liittovaltion kustantama mallitila. Valtion rahaa on saatu lämpöputkien rakentamiseen. Mutta niin tapahtuu kaikkialla Saksassa.
JORMA MATTILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
