Kuuteista 90 prosenttia syntyi ihmisten kolaamiin kinoksiin

Metsähallituksen pesäsukelluksella Pihlajavedellä 16.5. sukeltajana olivat Miina Auttila sekä Heidi Arponen ja avustaja Teemu Uotila. Kuva: Markku Tissarinen

Toukokuussa jäiden lähdettyä Saimaalta ja norppien lähdettyä pesiltä tarkastettiin kaikkiaan 140 pesäpaikan vedenalainen ympäristö sukeltamalla.

"Sukeltajat tarkastivat kaikkien pesälaskennoissa havaittujen poikasten syntymäpaikkojen ympäristön. Lisäksi yli 70 sellaista paikkaa tarkastettiin, joissa syystä tai toisesta oli epäilys syntyneestä kuutista", kertoo suojelubiologi Miina Auttila.

Saimaannorppien pesien läheisyydestä etsittiin istukoita todisteena syntyneestä kuutista ja kuolleita kuutteja tarkentamaan lumipesiin perustuvan pesälaskennan tuloksia.

Tammi-helmikuussa pesimärannoille kasattiin lähes 280 apukinosta parantamaan saimaannorpan pesimäolosuhteita. Apukinokset tulivat tarpeeseen, sillä 90 prosenttia havaituista kuuteista syntyi ihmisten kolaamiin kinoksiin, kertoo Auttila.

Apukinosmenetelmän käyttöönotto ja pesäpaikkasukellukset ovat osa Saimaannorppa-LIFE -hanketta. Toimenpiteet on vuodesta 2014 alkaen tehty Metsähallituksen johdolla ja niiden toteuttamiseen ovat merkittävällä panoksella osallistuneet myös Itä-Suomen yliopisto, WWF Suomi ja lähes 250 vapaaehtoista.

Pesäpaikkasukelluksiin osallistui neljä venekuntaa, jotka koostuivat pinta-avustajasta ja parista sukeltajasta. Erityisesti vähälumisina talvina pesäpaikkasukellukset tarkentavat merkittävästi arviota kuuttituotosta.

Sukelluksilla löydettiin 12 uutta kuuttia pesälaskennoissa havaitun 65 lisäksi. Kaikkiaan Saimaalle arvioidaan syntyneen 82 kuuttia.

Myös pesäpoikaskuolleisuuden suuruus tarkentui, sillä sukelluksissa löytyi kuusi kuollutta kuuttia. Havaituista kuuteista 18 prosenttia oli pesäkuolleita.

Vaikka pesäkuolleisuus on korkeahko, niin apukinosten ansiosta se jäi lähes puolta pienemmäksi kuin heikkolumisina vuosina ilman kolattuja kinoksia.