Ruokaketju hoitaa ympäristövastuunsa vapaaehtoisesti
Viljelijät kokevat ympäristölainsäädännön toisinaan kahlitsevaksi. Tuore selvitys osoittaa, että ruokaketju hoitaa ympäristövastuunsa suurelta osin vapaaehtoisesti.
MTT:n ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksessa kartoitettiin viljelijöiden, teollisuuden ja kaupan näkemyksiä ympäristöstä huolehtivasta ruokaketjusta. Vastauksia verrattiin lainsäädännön velvoitteisiin ja taloudellisiin kannustimiin.
Lainsäädäntö ei juuri velvoita tai kannusta ruokaketjun toimijoita ympäristövastuullisuuteen, toteaa professori Ari Ekroos Aalto-yliopistosta.
Maatiloilla lainsäädäntö ohjaa lannan levitystä ja kasvinsuojelua. Ympäristötuki on merkittävin taloudellinen kannustin.
Viljelijät nostivat tärkeimmiksi ympäristötoimiksi oikeat lannoitusmäärät sekä maan kasvukunnosta ja kuivatuksesta huolehtimisen.
Ekroosin mukaan suureen osaan alkutuotannon ympäristövastuullisista toimista ei liity julkisen vallan asettamia velvoitteita tai edistämiskeinoja.
Elintarviketeollisuus ja kauppa korostivat energian säästämistä, kierrätystä ja kaikenlaista toiminnan tehostamista. Määräyksillä säädellään vain jätteiden synnyn vähentämistä, kierrätystä ja pakkausmateriaaleja.
Tutkimus nostaa kuluttajan lainsäätäjän rinnalle.
Kuluttaja voi vaatia ja valita ympäristölle edullisia tuotteita, mikä pitää ottaa huomioon jo ruokaketjun alkupäässä.
Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri MTT:ltä miettii jatkoa. ”Pitääkö lainsäädäntöä tiukentaa ympäristöstä huolehtivaan suuntaan, keskittyä muunlaisiin kannusteisiin vai olisiko vapaaehtoisuus sittenkin paras keino lisätä ruokaketjun vastuuta ympäristöstä?”
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
