Aluepolitiikkapäivillä kyseltiin,miksei maakuntamallista keskustella
Vahvaa peruskuntamallia viedään eteenpäin kovalla voimalla, vaikka on selvää, ettei peruskunta pysty sosiaali- ja terveysalaa hoitamaan omin voimin.
Satakuntaliiton maakuntajohtaja Pertti Rajala ihmetteli tiistaina Helsingissä alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivillä, miksei maakuntamallista haluta edes keskustella lukuisissa elimissä ja työryhmissä, jossa kuntarakenneuudistusta selvitetään.
Rajala on esittänyt pitkään mallia, jossa maakunnalle valittaisiin vaaleilla valtuusto, jolla olisi verotusoikeus. Se pystyisi hoitamaan opetuksen, terveyden ja sosiaalihuollon demokraattisesti ja säästäen, kun rahat ovat samoissa käsissä kuin strategiat ja päätökset.
”Esitimme tätä yhdessä Etelä-Savon Matti Viialaisen kanssa elokuussa Helsingin Sanomissa. Ja mikä oli vastaanotto? Tuli kaksi asiallista yhteydenottoa, toinen Etelä-Savosta ja toinen Satakunnasta. Molemmissa keskustapuolue pyysi liittymään jäseneksi.”
”Miksi ensin pitää tehdä kartta? Lopultakin pitäisi edetä niin, että ensin katsotaan tehtävät ja sitten mietitään, miten ne pystytään hoitamaan.”
”Aluehallinto avineen ja elyineen on nykyisin Suomessa viiden miljoonan asukkaan väestöpohjaan nähden turhan suuri”, Rajala arvioi. Hän patistelee ainakin elykeskuksia tehokkaampaan yhteistyöhön.
Alue- ja rakennepäivillä kuultiin hallinto- ja kuntaministeri Hanna Virkkusen (kok.) esitys siitä, kuinka kuntauudistus etenee. Kuntaliitoksia pitää alkaa tulla 2015 tai viimeistään 2017, hän sanoi.
Virkkusen jälkeen kuultiin sosiaali- ja terveydenhuollosta (sote) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Rauno Ihalaisen esitys.
Sote etenee osittain samaa tahtia kuntauudistuksen kanssa mutta osittain omia polkujaan. Työryhmiä ja selvityshenkilöitä on runsaasti molemmissa, samoin määräaikoja.
Sote vie valtaosan kuntien rahoista, mutta kuntien on vaikea antaa lausuntoja kuntarakenteesta, kun sote-asioita ei tiedetä.
Nykyistä kolmiportaista sote-hallintoa pyritään vähentämään kaksiportaiseksi siten, että nykyisistä sairaanhoitopiireistä luovutaan.
Lisäksi hallintoon jäisi viisi erityisvastuualuetta, joita työryhmä pohtii erikseen.
Uudistuksessa tavoitellaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Ongelmia on nykyisin lähinnä perusterveydenhuollossa.
Sen lisäksi tavoite on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhdistäminen. Molemmilla saroilla haasteita riittää.
Ihalaisen mukaan keskustelussa asiasta on päätelty, että sote- väestöpohjan tulisi olla vähintään 50 000–100 000 henkilöä. Sote-työtyöryhmissä ei ole toistaiseksi vähimmäispohjaa määritelty.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
