Kysely: Kansa vastustaa useimpia julkisen talouden säästötoimia – yritystukien leikkaaminen saa kannatusta

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mukaan esimerkiksi sote-palveluja ja eläkkeitä ei saisi leikata. Kuvituskuva arkistosta. HANNA MATIKAINEN / LEHTIKUVA.  

Kansa vastustaa useimpia julkisen talouden säästötoimia, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä. Kyselyyn vastanneiden mukaan etenkään kuntien koulutus- ja sivistyspalveluja, sosiaali- ja työttömyysetuuksia, sote-palveluja ja eläkkeitä ei saisi leikata.

Enemmistön kannattamia säästökeinoja löytyi kolmestatoista tiedustellusta keinosta vain kaksi. Selvä enemmistö suhtautuu myönteisesti isojen julkisten hankintojen lykkäämiseen ja yritystukien karsimiseen.

”Tuloksista piirtyy yleiskuva, jonka mukaan ainoastaan muutamat toimenpiteet olisivat sellaisia, joita haluttaisiin käyttää”, tutkimusosiotekstissä kirjoitetaan.

Vastaajilta kysyttiin, miten he suhtautuvat lueteltuihin keinoihin Suomen talouden tasapainottamiseksi, kulujen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi, jos asiaa ajatellaan yli kolmen vuoden tähtäimellä.

Säästötoimet, joihin kohdistuu eniten vastustusta, ovat kuntien koulutus- ja sivistyspalveluiden leikkaukset, hyvinvointialueiden sote- ja pelastuspalveluiden karsinta sekä lainanoton lisääminen entisestään.

Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan lisäksi selvä enemmistö suomalaisista vastustaa sosiaali- ja työttömyysetuuksiin sekä eläkkeisiin kohdistuvia leikkauksia.

Myös verojen korottaminen, julkisen omaisuuden myyminen ja kuntien valtionapujen supistaminen olisi monen vastaajan mielestä varsin epämieluisaa.

Tutkimustuloksia voitiin verrata vuosien 2022, 2023 ja 2024 mittauksiin. Kansalaiset suhtautuivat nyt aiempaa jonkin verran varauksellisemmin verojen korottamiseen ja veropohjan laajentamiseen.

Etenkin sosiaali- ja työttömyysetuuksien leikkaamiseen kohdentui aiempaa enemmän vastustusta. Eläkkeiden leikkaamiseen puolestaan suhtauduttiin jonkin verran aiempaa myönteisemmin.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian maalis–huhtikuun taitteessa. Haastatteluja tehtiin runsaat tuhat. Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.