Analyysi: Nyt tiedetään, mitä Putinin naamion alta löytyi – Kiinan Xi Jinpingin todelliset kasvot tuskin ovat pehmeämmät

Kun Pekingin olympialaiset alkoivat, Venäjän Vladimir Putin ja Kiinan Xi Jinping vastustivat Naton laajenemista itään suorastaan liikuttavan yksimielisesti. Nyt, kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, hymyt eivät välttämättä ole enää yhtä herkässä. Kuva: Konstantin Zavrazhin / Lehtikuva

"Nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät", presidentti Sauli Niinistö totesi viikko sitten torstaina, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin oli hyökännyt Ukrainaan.

Sen jälkeen on käännetty monta takkia ja riisuttu monta naamiota. Historiallisimman linjanmuutoksen teki Saksa ja tasoitti samalla tietä myös muille mullistuksille. EU:n talousmahti ottaa viimeinkin sille kuuluvan roolin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

USA:n ja EU:n talouspakotteet ovat nekin olleet häkellyttäviä. Kansainvälinen yhteisö on eristänyt Venäjän ja sen keskeisimmän poliittistaloudellisen eliitin nopeasti ja tehokkaasti.

Valitettavasti aseellisessa taistelussa ukrainalaiset on jätetty yksin, vaikka ase- ja muuta apua toimitetaan. Nato ei halua sodan osapuoleksi, koska sotaa ei käydä Nato-maassa.

Tulevien vuosien ja vuosikymmenten kannalta ratkaisevaa on, minkälaisen linjan Kiinan johtaja Xi Jinping lopulta ottaa Venäjän paljailla valheilla perusteltuun tuhoisaan hyökkäykseen.

Vielä kuukausi sitten Kiinan ja Venäjän johtajat vastustivat Naton laajenemista itään ja vannoivat "ikuista ystävyyttä". Xi Jinping tuki Putinin lännelle esittämiä vaatimuksia turvatakuista ja Kremlin isäntä puolestaan Kiinan linjaa Taiwanin kanssa.

New York Timesin tietojen mukaan Kiina olisi pyytänyt Venäjää aloittamaan hyökkäyksen Ukrainaan vasta 20. helmikuuta päättyneiden Pekingin olympialaisten jälkeen. Tietoa ei ole aukottomasti vahvistettu. Mitä ilmeisimmin Kreml on kuitenkin pitänyt kiinalaiset ajan tasalla hyökkäyssuunnitelmista.

Kun Venäjä hyökkäsi, Kiina otti etäisyyttä. Ei tuominnut, mutta ei tukenutkaan yksiselitteisesti. Kuluneella viikolla YK:n yleiskokouksessa ylivoimainen enemmistö kannatti päätöslauselmaa, joka vaatii Venäjää vetämään joukkonsa Ukrainasta. Kiina pidättäytyi yhdessä Intian kanssa äänestämästä.

Nyt, kun Putinin armeijan moukarointi kiihtyy ja Venäjää työnnetään kansainväliseen "eristysselliin", Kiinan on tehtävä valintansa.

Xi Jinpingin on punnittava, kannattaako hypätä lännen hiekoittamalle tielle juuttuneeseen Putinin kelkkaan ja rakentaa entistä tiiviimpää taloudellista ja poliittista liittoa Venäjän kanssa. Vai onko järkevämpää varjella taloussuhteita erityisesti EU:n kanssa?

Kiinalle avautuu kiistatta taloudellisia mahdollisuuksia, kun läntiset yritykset vetäytyvät Venäjältä ja pankit sulkevat rahahanojaan, mutta ne eivät korvaa EU:n kanssa tehtävää talousyhteistyötä. Poliittisesti ja sotilaallisesti USA:n ja Naton kampittaminen puolestaan on Vladimir Putinille ja Xi Jinpingille vahva yhdistävä tekijä.

USA:n, Naton ja johtavien EU-maiden skenaarioissa kysytään jo, ollaanko nyt ajautumassa uuteen taloudelliseen ja poliittiseen kylmään sotaan. Sellaiseen, jossa "vapaalla maailmalla", USA:lla ja EU:lla etunenässä, on vastassaan idän diktatuurien eli Venäjän ja Kiinan akseli

Joka tapauksessa EU:n pitää Kiina-politiikassa tehdä nyt samanlainen inhorealistinen päivitys kuin mitä Venäjän kanssa on tehty. On tuijotettava herkeämättä vain Xi Jinpingin mairean naamion takaa paljastuvia kylmiä kasvoja.

Kiinan on annettu harjoittaa taloudellista imperialismiaan liian kauan. Erityisesti Saksa on sulkenut silmänsä Kiinan pyrkimyksiltä nousta myös globaaliksi poliittiseksi ja sotilaalliseksi mahdiksi.

Ihmisoikeusrikkomuksia on katsottu läpi sormien, koska Kiina on tarjonnut yrityksille huikeita kasvumahdollisuuksia. Näin on luotu samanlaista vaarallista riippuvuutta kuin mistä nyt kärsitään Venäjän kanssa.

Kiinalla voi olla roolinsa, kun Ukrainan sotaa yritetään ratkaista diplomaattisesti. Pekingin auttavaan käteen kannattaa kuitenkin tässäkin tarttua varovasti.

Juttua editoitu 3.3.2022 klo 13.55. Lisätty mm. New York Timesin tieto siitä, että Kiina olisi pyytänyt Venäjää lykkäämään hyökkäystä Pekingin olympialaisten jälkeen.

Lue myös:

Analyysi: Putinin yksi katkera virhearvio: EU rimpuilee odotettua nopeammin ja päättäväisemmin irti Venäjältä tulevasta energiasta

Analyysi: USA:n Naton ja EU:n kasvava yhtenäisyys herättää toivoa, mutta Putinin epätoivoinen vastareaktio voi olla kohtalokas