Kokoomuslainen vaatii parempaa aluepolitiikkaa – komission budjettiehdotus vie valtaa maakunnista
EU-komissio väittää tuoreen monivuotisen budjettiehdotuksen vahvistavan alueita, mutta Raution mukaan näin ei ole.
Sari Raution mukaan EU:n kilpailukyvyn kehittäminen vaatii alueellisten voimavarojen valjastamista. Kuva Euroopan alueiden komitean heinäkuun täysistunnosta. Kuva: Christope Licoppe”Komission budjettiesityksessä ehdotetaan nykyistä dramaattisesti keskittävämpää politiikkaa, joka on EU:n perussopimuksen vastaista.”
Näin sanoo Sari Rautio, joka on Euroopan alueiden komiteassa Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmän puheenjohtaja. Hän vastaa komitean komissiolle muodostamasta budjettiehdotuksen lausunnosta.
Komiteassa ollaan Raution mukaan huolissaan komission esityksestä kansallistaa alue-, maatalous- ja koheesiotukia 2028 alkavalla kaudella. Todellisuudessa kansallistaminen olisi komission tiukempaa valvontaa, vaikka komissio väittää parantavansa EU:n yhtenäisyyttä. Maakuntien rahoituksesta päätettäisiin nykyistä enemmän valtionhallinnossa Helsingissä ja Brysselissä.
”Se on perustavalaatuinen muutos ja todella huolestuttava asia. Komissiolta unohtui EU:n perusidea siitä, että päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.”
EPP on suurin alueiden komitean poliittisista ryhmistä ja kokoomus kuuluu kyseiseen ryhmään. Lisäksi Rautio on Hämeenlinnassa kokoomuksen kaupunginvaltuuston jäsen.
Mikä Euroopan alueiden komitea?
• Virallinen EU:n toimielin, joka edustaa kunta- ja aluehallintoa. Jäseninä on EU:n kaikkien 27 jäsenmaan alue- ja paikallistason edustajia. Komitea on osa EU:n virallista lainsäädäntöprosessia.
• Perustettiin yli 30 vuotta sitten vahvistamaan päätöksenteon läheisyysperiaatetta eli sitä, että EU-päätöksenteko tapahtuisi mahdollisimman lähellä ihmisiä.
• Rooli EU-komission suuntaan on neuvoa-antava, mutta komissiolla on velvollisuus kuulla sitä. Komitea työskentelee samalla tavalla kuin EU-parlamentti.
• Jos komiteaa ei kuulla, se voi viedä asian unionin tuomioistuimeen.
Rautio on erityisen huolissaan juuri esityksen demokratiaulottuvuudesta, sillä koheesiopolitiikka on pitkään ollut EU:n demokraattisin työkalu.
”Nykyisellä koheesiopolitiikalla ja alueellisella päätöksenteolla on saatu aikaiseksi EU-hyväksyttävyyttä uudemmissa jäsenmaissa, kuten Puolassa. Esimerkiksi aluetukien kautta ihmiset ovat nähneet, että he voivat vaikuttaa yhteisiin asioihin ja uskottavuus unioniin on kasvanut.”
EU:n koheesiopolitiikan, johon esimerkiksi aluetuet kuuluvat, tavoitteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville ihmisille. Politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa Euroopassa.
Rautio yhdistää myös koheesiopolitiikan ja EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen. Hänen mukaansa komission esityksessä alueiden välinen kilpailu kasvaisi, vaikka todellisuudessa tarvetta olisi alueiden väliselle yhteistyölle.
”Kun me halutaan vahvistaa EU:n kilpailukykyä, pitää ymmärtää, että EU:ssa on erilaisia alueita. Kilpailukyky ei synny koko jäsenvaltiossa kerralla, vaan meillä on jo valmiiksi vahvoja alueita ja sellaisia, joiden kilpailukykyä pitää eri tavoin vahvistaa. Alueelliset voimavarat pitää ottaa käyttöön, jos me halutaan lisätä EU:n kilpailukykyä.”
Rautio kuitenkin korostaa, että vallan ei pidä olla alueilla itseisarvoisesti.
Maatalous- ja koheesiorahojen niputtamisessa useiden muiden tavoitteiden alle on Raution mukaan ongelmansa, mutta hän näkee siinä myös mahdollisuuden nykyistä parempaan aluepolitiikkaan.
”Nyt kannattaisi pohtia sitä, olisiko mahdollisuus luoda Suomeen nykyistä kokonaisvaltaisempi aluepolitiikka, jossa ei olisi niin vahvaa vastakkainasettelua kaupungin ja maaseudun välillä.”
Rautio sanoo, että eri EU-rahastojen yhdistäminen voi lisätä joustavuutta, mutta vain, jos alueellinen päätösvalta säilyy.
Lisäksi hän kritisoi sitä, että Suomessa maatalous- ja maaseutualueisiin liittyviä asioita ei käsitellä yhdessä.
”Esimerkiksi Keski-Euroopassa maaseutu ja vuorovaikutus keskuskaupungin kanssa on paljon tiiviimpää. On yhteisiä ohjelmia ja ymmärretään, että ollaan samassa systeemissä ja hyödynnetään synergiaetu.”
”Me tarvitaan tietenkin erilaisia maaseudun tukia, mutta vain yksi sektori ei voi edistää maaseudun asioita. Maaseudun pitäisi olla keskeinen osa elinkeinopolitiikkaa.”
”Suomalainen keskustelu on epärehellistä.”
Myös talousmaantieteen professori, Andrés Rodríguez-Pose London school of economic and political science -yliopistosta on kritisoinut komission esitystä Raution suuntaisesti.
Professori tulkitsee budjettiesityksen lisäävän komission valtaa. Esimerkiksi Helsingissä päätettävissä kansallisissa suunnitelmissa voitaisiin reagoida äkillisiin muutoksiin, jolloin koheesiopolitiikan pitkän ajan kehitystavoitteet, kuten omavaraisuus, jäisi sivuosaan. Käytännössä komission esitys tarkoittaisi myös vähemmän rahaa perustason kehitykseen.
Entä mitä alueiden komiteassa ajatellaan budjetin kasvattamisesta?
Raution mukaan komiteassa ollaan budjetin kasvattamisen puolesta. BKT:hen suhteutettuna budjetin kasvu on vain 0,15 prosenttia.
”Suomalainen keskustelu epärehellistä. Jos me itse puhutaan täällä, että me halutaan itärajaan satsata reilusti, jos me itse nostetaan omia puolustusmanoja merkittävästi, jos me itse halutaan nostaa innovaatiorahoitusta, niin eihän me voida silloin olettaa, että resurssit pienentyisivät. Sehän on ihan hullunkurinen ajatus.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










